Avainsana-arkisto: sisällä

Työhuone, työtapaturma vol1

Vastaa

Tänään taas viikonlopun kunniaksi ehdin viettää päivän vintissä tehden työhuonetta. Kovin paljon homma ei edennyt, mutta jotain kuitenkin. Artikkelikuvassa näkyy suurin piirtein mitä tuli saatua aikaiseksi.

20140222_006

Keskuspölynimurin putkiston osista sovellettu viemäriputkisto sai varmistuksen niskaansa. Eli samaa sikaliimaa, jota käytettiin katon läpiviennissä ja vanhan läpiviennin tukkimisessa. Kumihanskat, saippuavettä ja liimaprässi aseistuksena homma oli noin 10 minuutissa ohi. Nyt ei tarvitse murehtia tuonkaan liitoksen vedenpitävyyttä, vaikka liki 100% varmuudella liitos olisi pitänyt ilmankin liiman kanssa sotkemista.

Toisen puolen tuulensuojan lisäksi sain lopultakin entisen viemäriputken piiloon. Ajatus oli normaalilla pistosahalla nätisti sahata putki poikki ja laittaa levyt päälle, mutta kun raotin puoliväliin sahattua putkea suunnan varmistamiseksi niin suunnitelma jäi vähän puolitiehen.

20140222_004Katosta pilkistänyt tumppi kun päätti hajota noin sadaksi eri palaseksi, suurin osa näkyy ylläolevassa kuvassa. Loput sirpaleet veistin siististi sahan ja kirveen avulla suurinpiirtein sisäkaton tasalle, jonka jälkeen tuulensuojalevyä päälle.
20140222_003Lopputulemana vanhan putkenpään sain kuitenkin levytettyä, henkinen työvoitto saatiin jossain määrin päätökseen. Vanha hormi on tietty vielä katolla, mutta sen vuoro on sitten keväämmällä.

Viimeistä tuulensuojalevyä naputellessa tuli eteen tämän remontin ensimmäinen työtapaturmakin.

20140222_010Tikkailla keikkuessa naputtelin tuulilevyjä kakkosnelosen pätkällä ja vasaralla perille asti. Siinä onnistuin senverran sohlaamaan, että napautin vasaralla kohtuu tukevan iskun pikkusormen kynnen juureen. Voin muuten sanoa että käy kipeää.

Toimenpiteet tällaisen sattuessa ovat seuraavat:

  1. Heitä kaikki käsissä olevat tavarat lattialle, mielellään kohtuullisen voiman kanssa
  2. Kiroa kuin porolappalainen
  3. Potki muutaman kerran seinähirsiä tmv. tukevaa (ei kuitenkaan tukevaa talkookaveria)
  4. Kiroa lisää
  5. Naputtele viimeinen levynsiivu paikoilleen
  6. Käy itkemässä vaimolle että sormeen tuli pipi
  7. Lompsi talliin ja sytytä matkalla tupakka
  8. Talliin päästyäsi ota tukeva siivu viskipullosta

Tästäkin takaiskusta huolimatta päivä on oletettavasti vielä huomennakin ja muutaman saunanjälkeisen oluen jälkeen pieni kivistys ei haittaa enää yhtään niin paljon.

Jos jotain hyvää tilanteesta haluaa hakea, niin samoilla tikkailla on tullut keikuttua runkonaulaimen ja kirveen kanssa. Näistä tuo vasara lienee vähiten vaarallisin kapine millä lyödä sormeensa.

Työhuone etenee, hitaasti ja epävarmasti

Vastaa

Pikainen kuvagalleria työhuoneen etenemisestä, pidemmät tarinoinnit saa tältäerää jäädä toiseen kertaan.

Kuraeteisen hana

Vastaa

Pikaisena pikkuprojektina otin ja rääpäisin männäiltana kodinhoitohuoneen hanan irti toiveissa että sen pienen tippaisun saisi vähenemään. Lähtötilannehan näytti allaolevan mukaiselta. Eli hana on tuommoinen perinteinen sekoittajamallinen, pitkällä juoksuputkella (eli se juttu mistä vesi tulee ulos) varustettu malli. Tuohon on vielä lisäbonuksena rääpäisty kylmälle puolelle erikseen hana, ilmeisesti ajatuksena että siihen saa kiinni letkunpätkän jolla voi viruttaa kumpparirt kasvimaan myllerryksen jälkeen.

Noh, tuo kylmän puolen hana on oletettavasti iäksi päivää ruostunut umpeen käytön puutteessa ja tuosta juoksuputken juuresta tippaisee vettä hanan ollessa auki, joka päätyy allaolevalle kenkätasolle ja/tai lattialle. Mistään suuresta vuodosta ei ole kyse, mutta kun kerran joutoaikaa oli saunaa odotellessa niin rääpäisin koko komeuden irti seinästä.DSCN0553

 

Itse irrotus on sinänsä ihan suoraviivainen homma. Fiksu sulkee ensin sulkuhanat ja rääpäisee lopun komeuden irti vasta sen jälkeen, mutta yksinkertaista yhtäkaikki. Työkaluiksi riittää tasapäinen meisseli ja julmetun kokoinen jakoavain (jotkut kuulemma käyttävät sopivan kokoisia listoja ja muuta hömppää).

Irrottaessa tuli huomattua että tuo komeus on ilmeisesti vuotanut muualtakin kuin juoksuputken juuresta joskus, nyt vuotoja ei ole näkynyt.

DSCN0556

Häppäsvärkki alas seinältä ja ihmettelemään mitä se on syönyt. Jo irrotuksen aikana ihmettelin kun hana tuntui olevan jotenkin heppoisen oloisesti kiinni ja irrotuksen jälkeen lopullinenkin syy sitten selvisi.

DSCN0559Koko sekoitinta pitää nimittäin paikoillaan reikä kaakelissa ja kunnon klimppi silikonia, sama homma sekä kylmän että kuuman puolen kanssa. Tähän hätään en alkanut tuota sen kummemmin seppimään, korjataan sitten joskus kunnolla. Nyt kuitenkin hana tuli lähemmäksi seinää, jolloin rasituskin noihin laadukkaisiin liitäntäpisteisiin on jossain määrin pienempi.

Eli ei muuta kuin odottelemaan milloin jälkikasvu repii koko komeuden alas seinältä vesisuihkun saattelemana. Tuo juoksuputken tiputus ei muuttunut mihinkään, arvelin että tuossa olisi se ”perinteinen” malli, eli kuusiokoloavaimella irrotettava palikka, johon olisi voinut uusia o-renkaan. Eipä ollut, ja saunakin odotteli jo saunojiaan niin totesin että olkoot.

DSCN0561Sivumainintana sanottakoot että tuommoinen juoksuputki on muuten sitten aivan saatanallisen hintainen ollakseen vain pätkä kromattua putkea. Tuossa entratessa mietin että ns. bidé-suihku olisi tuossa kuraeteisessäkin ihan näppärä niin voisi huljuttaa kumpparit ja kuravaatteet vähän vähemmän rapaiseen kuosiin suorilta sisälletulon yhteydessä. Tuossa nykyisessä juoksuputkessa ei optiota ole, joten arvelin että haen tuommoisen putken kympillä ja käytän tallista löytyneen suihkupään tuohon. Paikallinen romuonnela olisi tuommoisen putkenpätkän myynyt näppärään 39€ hintaan ja minä päädyin lopputulemaan että pärjäämme ainakin toistaiseksi ilmankin suihkuoptiota.

 

 

Mä lähdin banaanilaivalla..tai ainakin laatikoissa

Vastaa

Sitten se itse muutto. Kokonaisuudessaanhan tuo projekti otti pari viikkoa, mutta itse tekninen muutto otti käytännössä 3 päivää. Torstaina ajelin jälkikasvun mummolaan huolehdittavaksi, tullessa nappasin yhden talkoolaisen kyytiin ja palatessa haettiin alle vähän farmariväyrystä isompaa kalustoa. Perjantaina sitten aamusta laatikkovuoret autoon, loppusiivoukset (joista iso kiitos ja kumarrus tuonne paremman puolikkaan suuntaan) ja paikallisen pikaruokaravintolan kautta tienpäälle. Perille päästyä sitten auto tyhjäksi ja talo täyteen laatikkopinoja. Perjantain mittaan ja lauantaina sitten mökki sellaiseen kuntoon että voi alkaa asua ja sunnuntaina aamupäivästä perilliset mummolasta uuteen kotiin.

Jokainen joka on joskus muuttanut tietää noin suunnilleen miltä se hupi näyttää, mutta kuvat on tietty aina kivoja:DSC_0160 DSC_0159

Perjantai-aamuna sitten tilanne näytti artikkelin pääkuvan mukaiselta laatikko- ja tavaravuorelta meidän 88 neliön vuokraluukussa. Aamukahvien jälkeen muuttoauto ovenpieleen.DSC_0255

Muuttoauton kanssa kävi itseasiassa ”hauska” episodi. Kuten allekirjoittaneella tapana on, niin asioita tulee järjesteltyä jossain määrin hyvin etukäteen. Muuttoauton vuokraus oli siis sovittu hyvissä ajoin ja ajatus oli noutaa auto alle torstaina samalla reissulla kun pienet ihmiset viedään pois laatikkorumban jaloista. Noh, hommahan levisi käsiin komeasti keskiviikkona kun soitin auton vuokraajalle sopiakseni tarkemmat detailit noudosta, autovuokran maksusta ja sunmuusta asiaankuuluvasta. Selvisi, että se *sensuroitu* kärry on niin jäässä ettei se liiku ennenkuin juhannuksena, jos silloinkaan. Tässäkohtaa tilanne on siis se, että eletään keskiviikko-iltapäivää, kämppä on sullottu enemmän tai vähemmän hienosti laatikoihin ja perjantaina pitäisi luovuttaa vuokraluukun avaimet seuraavalle asujalle. Pienen puhaltelun ja jokusen kirosanan jälkeen sitten pikasuunnitelmana nettikone.com auki, hakukriteereiksi umpikoppiset kuorma-autot pohjois-pohjanmaalta ja käymään listaa läpi että löytyisikö joku halukas joka vuokraisi myynnissä olevaa autoaan. Tämä vaihtoehto veti jopa yllättävän hyvin, ensimmäisellä yrittämällä tärppäsi tyylikkäillä teippauksilla varustettu kiesi, joka oli vieläpä suurempi kuin ensimmäisenä sovittu tapaus. Lisäbonuksena auton myyjä vieläpä kävi ajamassa kuorman varsin kohtuullista korvausta vastaan ovelle asti. SI-järejstelmän mukainen iso kiitos auton omistajalle aikansa uhraamisesta muuttojumaluuksien alttarille!

Noh, takaisin asiaan, aamulla joskus n. klo 9 aloitettiin pieni laatikkorumba, joka jatkui Oulussa noin 13 nurkille siivouksineen. Valmiiksi pakattujen tavaroiden lisäksi irtonaista romua oli edelleen ihan uskomattoman paljon, vaikka sitä kuinka yritti pakata etukäteen mahdollisimman paljon. Samaten ”kaikkia loppuja” sipistelyjä tehdessä meni aikaa arvaamattoman paljon. Lamppujen irroittelut, pyörien kaivaminen varastosta, siivoilut ja sunmuut söivät aikataulusta vähintään tunnin, todennäköisesti enemmän, vaikka lamppujakin jätettiin kattoon ainoastaan välttämättömät.DSC_0259

Talon päässä sitten tilanne näytti pian aikalailla samalta kuin lähtöpäässäkin. Yläkerran kamarin nurkkaan kertyi jopa siistihkö pino tavaraa, alakerran valtasi hyvin nopeasti aika hallitsemattomalta näyttänyt kaaos KAIKEN tavaran kanssa. 

DSC_0265

Auton purku onnistui reilussa puolessa tunnissa, kiitos runsaahkon talkooväen ja isomman asunnon johon laatikkovuoret sai kannettua kohtuullisen vaivattomasti. Kun auto saatiin tyhjättyä niin kuormurikuskille kiitokset ja kädenheilutukset, yksi talkoolainen hakemaan paikalliselta karvakädeltä pitsaa ja marketista talkoojuomaa janoisille tavaroidenkantajille.

Illan mittaan naisväki keskittyi lähinnä keittiön astioiden yms purkuun armaan vaimoni johdolla, miesporukka nosteli sänkyjä yms suurempia huonekaluja noin suunnilleen omille paikoilleen, ripusti valaisimia ja keskittyi lähinnä kaaoksen haltuunsaantiin. Illan mittaan leivinuuniin laitettiin jo tulet ja saunakin ehdittiin lämmittämään. DSC_0278DSC_0283

Sunnuntai-iltaan mennessä makuuhuone (väliaikainen sellainen, tästä lisää myöhemmin) ja ruokailutila näyttivät jo aivan asumiskelpoisilta.

Yhteenvetona voisin antaa muutolle arvosanaksi 8,5/10. Puuttuvat pisteet oikeiden muuttolaatikkojen puutteesta (banaanilaatikko ei ole sama asia kuin kunnon muovinen loota) ja Oulun pään aikataulutuksen venymisestä hieman yli ajatellun.