Kuten tuo toinen puolisko jo ehti mainitsemaan niin pihasta lähti jokunen puu, tarkemmin sanoen 5 isoa mäntyä. Puut kasvoivat suht lähellä sähkölinjaa, joten soitin Korpelan Voimalle että voisiko sähkölaitos nykäistä männyt pötkölleen ettei tarvitse itse vetää sähkölankoja poikki. Sähkölaitoksen edustaja veikkaili että yleensä näissä toimeksiannoissa on mennyt pari-kolme viikkoa, etenkin kun mitään välitöntä kiirettä ei ole.
Viikkoa myöhemmin puhelin kuitenkin soi ja kaatoporukka ilmoitti olevansa 20 minuutin päästä pihassa. Eihän siinä sitten, minä näytin mitkä puut pistetään nurin, miehet pohtivat hetken kaatosuuntia ja poistuivat pihasta varttia myöhemmin. Tekijämiehiä sano, siinä ei meinaan paljon jääty nenää kaivamaan, toinen kaatajista pisti tunkin puuta vasten sillävälin kun toinen repäisi stihlin käyntiin ja puuta nurin.
Palveluun ei sentään kuulunut katkonta eikä karsinta, se jäi asujien varaan.
Kuten kuvasta melkein näkyy, niin maisemaan ilmaantui muutama risukasa. Kaatajat ilmaantuivat pihaan senverran vauhdilla, ettei paljon ehtinyt ennen/jälkeen kuvia taaskaan edes miettimään. Pitää penkoa gallerioita kunhan pääsee takaisin omaan lähiverkkoon ja kuva-arkistojen äärelle.
Kaveri tuli talkooavuksi karsimaan ja katkomaan kaadetut puut, ajatus oli tehdä nelisen metriä pitkää pätkää ja sahauttaa ne. Lähes rajattomalla itseluottamuksella ja tukkisaksilla varustautuneena sitten pöllistä kiinni. Tästähän se lähtee tuohon metsänreunaan niin että heilahtaa. Ihan kirjaimellisesti, kahteen mieheen kun veti tukkia niin että otsasuoni oli vähällä katketa niin tukkia sai heilautettua.
Pienen soittelutuokion jälkeen metsäkärryn keulalle löytyi takavetoinen international jostain 70-luvun nurkista. Tallissa oleva MF kun ei ihan vieläkään ole ajokunnossa, saati että sillä saisi metsäkärryä vedettyä.
Sekä traktori että kärry olivat vähän pieniä puihin nähden, mutta pihaan aikalailla sopivankokoista kalustoa. Pienen kikkailun kanssa puut sai hilattua pihatien varteen josta ne siirrettiin pykälää isommalla kalustolla kenttäsirkkelille. Viidestä pihamännystä tuli jonkinmoisen latvarankapinon lisäksi vajaa 400 metriä lautaa ja vajaa 100 metriä lankkua. Oksia ei edes aloitettu perkkaamaan sen tarkemmin, naapuri kävi hakemassa valmiit kasat haketukseen, joten niistäkin päästiin varsin kivuttomasti eroon.
Oma hommansahan tuossa on, mutta pihaan tulevan valon määrä lisääntyi huomattavasti. Kuten todettua suunnitelmissa on vielä kaataa ainakin 5 mäntyä talon läheltä ja tiellepäin olevalta metsäpalalta kaatuu sitten enemmän tavaraa. Näistä kuitenkin joskus myöhemmin erikseen.
Nyt näihin kuviin ja tunnelmiin.
Lopputulos oli juuri mielikuvan mukainen, kevyt ja pehmoinen pieni matto. Tälläkään kertaa ei valmista paikkaa työlle ole, mutta tuskinpa jää nurkkiin tyhjänpanttina pyörimään.
