Valkosuklaajuustokakku

Vastaa

Viimeisiä päiviä viedään harjoittelupaikassa, joten on aika kiittää työyhteisöä ohjauksesta, neuvoista ja varsin opettavaisista viikoista. Juustokakku maistuu aina ja onnistuukin melkein takuuvarmasti. Suklaakoristeet eivät irroittaessa ihan kasassa pysyneet, mutta josko viesti tulisi selväksi. Tälle määrälle olisi halkaisijaltaan pienempi vuoka ollut parempi, jotta kakusta olisi tullut korkeampi. Nyt oli käytössä halkaisijaltaan 24cm vuoka.

Sitruunainen valkosuklaajuustokakku

Pohja

150g digestive keksejä

75g voita

Täyte

valkosuklaalevy

200g tuorejuustoa

2dl vispikermaa

sitruunan kuorta

4kpl liivatelehtiä

1rkl sitruunan mehua

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keskenään. Painele keksiseos vuoan pohjalle. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Sulata suklaa. Raasta yhden sitruunan kuori. Vatkaa kerma. Sekoita tuorejuusto sulaneen suklaan sekaan. Lisää joukkoon myös raastettu sitruunan kuori. Lisää tilkka vettä sitruunamehun sekaan ja kiehauta. Sekoita liivatelehdet kuuman nesteen sekaan. Valuta neste ohuena nauhana suklaaseokseen ja sekoita samalla. Lopuksi lisää vatkattu kerma joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kaada vuokaan keksipohjan päälle ja levitä täyte tasaisesti vuokaan. Anna jähmettyä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli.

Pääsiäistä kohti

Vastaa

Tällä viikolla on aurinko hellinyt välillä niin paljon, että ulkona oli suorastaan lämmin. Sehän tarkoitti sitä, että pihalla lumen alta alkoi sora paistamaan ja lapset viihtyivät pimeän tuloon asti ulkona mutaleikeissä. Loppuviikosta yöpakkaset ja kylmä viima viilensivät kelin ja jäädyttivät hanget, joten nyt viikonloppuna päästiinkin keväthangille kirmailemaan ja pajunoksia keräilemään.Viikon aikana on iltaisin tullut väkerrettyä pieniä ja nopeita käsitöitä. Jämäkuteista on syntynyt jokunen virkattu kori. Aina nämä tekeleet johonkin vaan katoavat, nytkin yksi pieni kori lähtee täytettynä pääsiäiskokolle arpajaispalkinnoksi, kuten myös yhdet sukkaparit.
Soma pieni paketti siitä tulikin.Valkoisesta trikookuteesta tuli väännettyä pienellä koukulla melkoisen jämäkkä kori. Sormet olivat kyllä tiukalla tässä touhussa, mutta lopputulos oli sen verran hyvä, että kannatti tuskailla.
Ihanan iloinen ja värikäs pääsiäisasetelma syntyi keltaisista tulppaaneista sekä pajunoksista joille ripustettiin koristeita.
Virkkailujen lomassa tuli työstettyä myös tällainen kahden käden lapanen. Eipä ole ennen tämmöistä tullut tehtyä, mutta nopea neulottava oli.

Sukkaloistoa

Vastaa

Lomailun aikana valmistui kolmet keskeneräiset sukat. Siivotessa nimittäin löysin parit aloitetut sukkaparit, jotka olin autuaasti unohtanut joulureissulla käsityöpussiin. Ja loman alkuun valmistuivat jälleen yhdet ihanat selbusukatkin.Kuplasukat..
..ja vihreäraitaiset melkein perussukat, näissä tosin lanka loppui hieman kesken, joten ihan ei identtiset tulleet.
Kevätkylvöjä kasvihuonetta ajatellen on myös aloitettu, mutta josko se tuo toinen osapuoli niistä kertoisi tarkemmin.

Lomailua!

Vastaa

Viime viikolla oli hartaasti odotettu hiihtolomaviikko. Lomailu sisälsikin runsaasti ulkoilua ja jauhopeukalotkin olivat vauhdissa. Kun tyttösen kanssa leivottiin mokkapaloja, niin pojathan halusivat leipoa keksejä. Pyöriteltiin sitten kaapista löytyvistä aineksista kaakao-pähkinäkeksit. Hyviä olivat ja nopeasti katosivat.Lomaviikon hallitseva väri oli harmaa, ei aurinko paljon pilkahdellut. Mutta sepäs ei menoa haitannut, vaan aikaa kulutettiin useampaan otteeseen mäenlaskussa…
..myös retkeilyä oli ohjelmassa ystäväperheen kera. Hyvin upposivat eväät ulkoilmassa!Puolen viikon maissa pakkasin lapset sekä kamppeet autoon ja suuntasin muutaman yön reissulle Kainuuseen. Lunta ja talvitouhuja riitti, mummon paistamat letut maistuivat ulkosalla.
Pilkilläkin käytiin, tosin saalis jäi haaveeksi, kun ihan ei malttia istumiseen ollut. Kummasti ne korkeat lumipenkat viehättivät ja innostivat ulkoleikkeihin.

Neulontaa ja leivontaa

Vastaa

Toinenkin kummityttö täyttää pian vuosia ja tällä kertaa olen puolestaan etuajassa. Tyttönen tahtoi pöllölapaset, joten sellaiset lehahtivat puikoilta alkuviikosta ja nekin ovat jo lämmittämässä saajansa sormia. Toki jotain pientä vielä virallisena päivänä tulee saamaan…
Hiihtoloma alkaisi olla jo ovella. Pojat sen tänään pääsivät aloittamaan, joten tilanne vaati mokkapaloja. Leivontaa ei pahemmin ole tullut harrastettua kuluneena talvena, josko lomalla ehtisi paremmin. Nämä mokkapalat tehtiin tyttösen kanssa yhdessä. Äiti vähän neuvoi ja ohjasi, auttoi vaikeimmissa kohdissa. Mutta melkein kuitenkin teki itse.

Aina viime tingassa

Vastaa

Se on kumma miten ne hommat tahtoo aina jäädä viime tinkaan. Nämä sukat ovat menossa kummitytön lahjapakettiin. Hyvissä ajoin aloitettu, mutta sitten pääsi käymään vanhanaikaisesti ja lanka loppui pari senttiä ennen valmistumista. No mutta, eihän sillä nyt kiire, eihän? Eilen sain lopultakin hommattua sen puuttuvan kerän ja sukan valmiiksi tämän päivän juhliin. Ihan ajoissa, eikö? Monta tuntia jäi tällekin päivää aika…Puiden nurin menosta on ollut kummasti riemua pikkuväellekin. On taas rakennusmateriaalia jos jonkinlaiseen majaan. Tässä yksi versio, lumikasaan/lumilinnaan värkätty pikku pesä.
Toisestakin kaadosta löytyi pari kuvaa, vaikka itse en paikanpäällä silloin ollutkaan. Esikoinen oli ehtinyt nappaamaan kuvan yläkerrastakin käsin, ennenkin puut oli karsittu ja lumi pääsi ne peittämään.
Kummasti se piha vielä tästäkin kaadosta avartui, vaikka puut niin kaukana olivatkin. Kesä näyttää, saadaanko sitä valoa pihaan paremmin.

Iloiset lapaset

Vastaa

Tytön uudet lapaset kiilasivat jono kärkeen, kun jälleen kerran alkuviikosta niitä paikkasin. Ihanan iloiset ja värikkäät niistä tulikin. Kevään poistomyynnit lankahyllyillä ovat paha rasti.. Mutta jos heti tietää mitä niistä syntyy, niin eihän se silloin ole ollenkaan turha ostos? Alemman kuvan langat ovat jo muuksi muotoutumassa ja ylemmän kasan tuhoaminen alkaa viikonloppuna. Joten eivät kauaa tilaa kaapissa vie..

Helppo ja nopea kauluri

Vastaa

Se tuo toinen puolisko valitteli, että kaulurille olisi käyttöä noissa pihahommissa. Pikavilkaisu laatikolle ja siellähän oli yksinäinen kerä odottelemassa inspiraatiota. Värikin passeli sinisenharmaa, miellytti isännänkin silmää, joten ei muuta kun lanka puikoille. Aika ja käyttö näyttää pitäääkö pituutta hieman lisätä vielä, mutta ensivaikutelma miellyttää molempia. Ja jotta lista ei pääse loppumaan… Tyttö valitteli, että alkavat vuoden takaiset huovutetut lapaset kulua puhki. Ovatkin olleet kyllä todella mieluisat ja ahkerassa käytössä, moneen kertaan niitä on jo paikkailtukin.

Kevään merkkejä ja sukkasatoa

Vastaa

Se on selvästi kevät. Puuta on jälleen kaatunut, kuten toinen puolisko jo ehti kertomaan. Ystävänpäivän kunniaksi vietimme parisuhteen laatuaikaa, toinen sahaili mäntyjä pätkiksi ja minä sitten vaihtelevalla tyylillä kuljetin ne liiterin nurkille. Vielä on oksien raivaus kesken, kun haittaa tämä meneillään oleva harjoittelupätkä ikäihmisten parissa harrastamista. Ja jotta hommat eivät kesken jäisi, kun vauhtiin pääsee, niin eilen kaatui 15 puuta lisää tien varrelta. Hyvin mahtuivat pojat suurimman kannon päälle seisomaan ja tilaakin vielä jäi.Opiskelun ja kotielämän tasapainoilun lomassa on jonkin verran kuitenkin ehtinyt lankojakin muuttamaan muuhun muotoon. Kovin on verkkainen tahti siihen nähden mihin on tottunut, saattaa olla yksi sukka useita päiviä puikoilla. Mutta onpahan noita ehtinyt tässäkin välissä jokusen parin tekemään. Yksi virkattu korikin valmistui ystävän syntymäpäivälahjan osaksi.

Allekirjoittaneelle uusien mallien testailua ja iki-ihanat selbusukathan ne jälleen ovat olleet työstössä. Ja lisää pukkaa, kun vaan tunnit päivässä riittäisivät.

Kevät tuli Kassalaan, eli puuta nurin

Vastaa

Taas on pari kuukautta ehtinyt vierähtämään edellisten kirjoittelujen jälkeen. Kuten parempi puolisko on jossain välissä kertonutkin niin elämä on taas ravistellut suuntaan jos toiseenkin.

Talvi on kumminkin näin helmikuun puolenvälin kunniaksi loppumassa ja jokakeväinen perinne puidenkaadosta on saatu taas käyntiin. Sähkölaitoksen miehet kävivät päivällä tempaisemassa 3 isoa mäntyä nurin talon ja sähkölinjan välistä.

Kännykkäräpsy yläkerran ikkunasta

Korpelan voimalle jälleen kiitokset ripeästä toiminnasta. Eilen soittelin että josko sieltä joku ehtisi jossain välissä katsomaan mikä on tilanne ja että alkaako sähkölaitos kaatoa tekemään. Tänään puolen yhdentoista maissa oli mies pihassa ja puoliska tuntia myöhemmin 2 miestä lisää moottorisahan kanssa. Sanoisin että erittäin asiallista toimintaa.

Suurin mänty (etualalla) oli senverran iso että kahteenkin mieheen joutuisi kurkottelemaan että kädet yltävät ympäri, pari muuta vähän pienempiä. Tänään kävin jo aloittelemassa karsintaa ja siivousta, mutta päivännäkö loppuu työpäivän jälkeen valitettavan lyhyeen.

Rouva oletettavasti heiluu kameran kanssa enemmän, joten eiköhän tuoltakin työmaalta jollain aikajänteellä ilmaannu lisää materiaalia ihmeteltäväksi.