Tallin lämmitykseen älyä

Vastaa

Kuten tuossa jo aikaisemmin on tullut mainittua, niin tallin lämitysmuodoksi vaihtui pakkaskauden alkaessa sähkön sijaan diesel. Lämmintä tulee kunhan muistaa kaataa ainetta tankkiin ja nyt kun tallissa on yksi traktori levällään niin lämpöjä on tullut pidettyä päällä jatkuvasti ettei vesiputket jäädy ja ruosteenestomaali kuivuu.

Lämmitystä pitää tietty jollain ohjatakin, ja tuossa hallilämmittimessä itsessään ei termostaattia ole. Kaupasta saa rahalla mekaanisia termostaatteja nimenomaan tuohon käyttöön, mutta ne ovat sekä kalliita että tyhmiä värkkejä. Mekaanisen termarin hystereesi ei ole kovin suuri ja toisekseen se ei ota huomioon esim. sitä, että tuommoinen dieselpoltin on hyvä käyttää aina kunnolla lämpimäksi sekä antaa sen jäähtyä kunnolla ennen uutta polttoa.

Ensialkuun ohjaus tuli toteutettua ihan kellokytkimellä, mutta ongelmaksi tulee ulkolämpötilojen vaihtelu. 15min polttoa / 2 tuntia on sopiva tahti -20 keleillä, mutta pikkupakkasilla riittää 15min/5h. Nyt keväällä sää on kuitenkin vaihdellut senverran paljon, että tuo kellokytkimen pyörittely on ollut enemmän tai vähemmän arpajaishomaa ja lämmitys on ollut päällä huomattavasti tiheämpään kuin olisi ollut tarve.
Nörttihän tietty ratkaisee ongelman omalla tavallaan. Otetaan arduino, relekortti, lämpötila-anturi ja muuta maustetta ja tehdään muutama sata riviä koodia. Ylläoleva projekti on siis termostaatti. Ominaisuuslistalla on vapaasti säädettävät käynnistys- ja sammutuslämpötilat sekä ajastus sekä minimipolton pituudelle että jäähdytysajalle.

Eilen laite sitten pääsi testiin asti. Infrapunamittarilla mitottuna masterin lämmöt nousevat kutakuinkin maksimiin 15 minuutissa ja jäähtyminen takaisin ympäristön lämpöön kestää 30 minuuttia. Asetukset purkkiin ja värkki ohjaamaan lämmitystä. Ensimmäisen yön tulokset sanovat että 12h käynnissäolon aikana lämmitys on ollut yhteensä päällä tasan tunnin. Verrokkina kellokytkin, joka olisi näillä -15 keleillä ollut päällä 12h aikana 3 tuntia.

Selvää säästöä tuli siis heti ensimmäisen 12h jakson aikana kolmisen euroa, kun polttoaineen kulutus pienenee. Lisäksi käyttömukavuus on ihan toista luokkaa, kun kellokytkintä ei tarvitse olla pyörittelemässä jatkuvasti sääennusteen muuttuessa.

Ihan täydelliseksi maailma ei tuonkaan myötä vielä muuttunut. Lämpötilan mittaukseen käytin varsin yleistä DS18B20 -1wireanturia. Joku tuossa asetelmassa kuitenkin mättää, kun muihin lämpömittareihin verrattuna termostaatti antaa 2-3 astetta korkeampia lukemia. Ohjelmistopuolella vika tuskin enää on, tällähetkellä epäilyttää että ns. parasite-power -kytkennässä on liian pieni vastus tai sitten arduinon 5V regulaattori on liian lujilla ja käyttöjännite ei ole ihan sitä mitä pitäisi. Tai sitten tuo kiinalainen lämpöanturi ei vaan ole aivan niin tarkka kuin voisi toivoa. Tuo kuitenkin nyt ajaa asiansa, pitää perehtyä noiden antureiden saloihin tarkemmin ihan erillisen testipenkin kanssa.

Toinenkin lämpötilojen ja muun mittailuun soveltuva arduinoprojekti on työstössä, mutta siitä lisää joskus toiste. Jos tuo termostaatti kiinnostaa, niin lähdekoodi on saatavilla GitHubista. Kytkentäkaaviot vielä puuttuvat ja koodillisesti tuo ei ole mikään erityisen kaunis, mutta parannellaan toimintaa kunhan muilta kiireiltä ehditään.

Perjantain hampurilaiset

Vastaa

Viikonloppu ovella ja jääkapissa aika tyhjää. Kuitenkin perjantain iloksi halusin jotakin normaalista poikkeavaa värkätä. Koska kaapissa on jauhoja ja jauhelihaa pakastimessa, niin siitä se ajatus sitten lähti. Pian oli pellillinen pihvejä sekä sämpylöitä tehtynä, siihen sitten kaveriksi vielä kaapin perukoilta löytynyttä salaattia, tomaattia, paprikaa sekä siivut oltermannia. Lapset lorauttivat himpun ketsuppia mausteeksi, me aikuiset sitten oltiin hurjia ja lisättiin myös hieman sinappia. Hyvää oli ja kaikilla masut täyttyi.

Ja kyllä, olenpa edellisen päivityksen jälkeen ehtinyt saada valmista taas käsitöidenkin puolella aikaan. Yhdet harmaaruskeat lapaset valmistuivat ja toiset suorastaan synkeän vihreät odottavat huovuttamista. Seuraavaksi pitää ottaa värikkäämpää settiä, ettei liian synkeäksi pääse. Alkuviikosta saa muihin projekteihin haettua lankatäydennystä, niin josko välillä muutakin kuin lapasia. Ehkä.

Ruusuja ja lapasia

Vastaa

Omille varpaille ei ole vielä tänä talvena tullut uusia sukkia tehtyä ja pitkään olenkin pyöritellyt, että mimmoiset haluaisin. Langat ovat olleet jo kauan laatikossa odottamassa, pari vyyhtiä lahjaksi saatuja Roosa nauha -sukkalankoja. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin tekemään sukat ihan lankojen mukana tulleen sukkaohjevihkosen mukaan, mallin nimi Ingrid. Muuten hyvä, mutta ensimmäisen sukan puolessa välissä totesin, että uusiksi meni. Jälleen kerran meni siis mallin muokkaamiseksi ja soveltamiseksi. Kuvio on mallin mukainen, mutta muuten sukan tein oman pään mukaan. Tykkään, että villasukka saa olla napakka ja hyvin istuva, varsinkin kirjoneulesukissa. Lanka on uusi tuttavuus, jännä nähä miten käytössä kestää.

Kuten epäilinkin, lapashomma lähti vähän lapasesta… Jäin totaalisesti koukkuun. Värit ovat langoissa niin mahtavat ja on kiehtovaa miten ne vielä sitten muokkautuvat paremmiksi huovuttamisen jälkeen.

Seuraava väripläjäys siellä jo huutelee puikoille, kun muut työn alla olevat hommat kaipaavat lisää lankaa.. :)

Romantiikkaa arkeen, pikkubudjetilla

Vastaa

Toisen puoliskon kanssa on piakkoin 13 vuotta taivallettu samaa polkua. Ja koskapa vuosipäivä osuu tänä vuonna maanantaille, otin pienen varaslähdön ja järkkäsin yllätyksen jo nyt viikonloppuna. Lapsukaiset pääsivät mummolaan ja me vietetiin ilta ihan kahdelleen kotona. Saunomista ajan kanssa ja hyvää ruokaa. Ehkäpä vielä joskus merkkipäivää vietetään muuallakin kuin kotioloissa, mutta kyllä pienellä vaivalla ja budjetilla saa kummasti aikaan piristystä.

Pakastimen uumenista löysin palan naudan filettä, joten illallinen perustui varsin perinteisesti pippuripihviin ja ylipäätään siihen mitä kaapeista valmiina jo löytyi. Jälkiruuan valmistin jo edellisenä iltana, miehen touhutessa tallilla.

Illan menu

Alkuruoka

Jääsalaatti, paprika, punasipuli, paprikatäytteiset oliivit, fetakuutioita aurinkokuivatuilla tomaateilla.

Pääruoka

Pippuripihvi ja lohkoperunat valkosipulilla

Jälkiruoka

Valkosuklaa-vadelma pannacotta

Erittäin onnistunut ja juhlava kokonaisuus, nälkä ei jäänyt. Kun pahin ähky hellitti, täräytti isäntä vielä meille espressot (kerran hyllystä sellainenkin pannu löytyy) kruunaamaan kokonaisuuden. Sen verran harvoin tulee tuota käytettyä, joten hieman ehkä oli maku puruissa jo kärsinyt. Kaikenkaikkiaan oli mukavan rento ilta ja mikä parasta, onnistuin yllättämään ihan kunnolla!

Pullantuoksua ja tammikuun viimeiset tuotokset

Vastaa

Lapset sairastavat ja ulkona tuiskuttaa, joten päivän voi käyttää vaikka leipomiseen. Aamulla jäi puurokattilaan hieman neljän viljan puuroa ja jääkapissa majaili porkkanaraasteen jämät. Niistäpä siis mausteet tämän päivän sämpylätaikinaan. Viimeinen silaus sitten sydänmuotilla, joten vallan sydämelliset sämpylät tuli paisteltua.

Ja kun vauhtiin kerran päästiin, niin samalla tuli sitten leivottua pullia sekä täytettyjä sarvia. Pakastimen täytettä taas vähäksi aikaa. Kerkesinpä tammikuulle vielä yhden parin lapasiakin tekemään. Tosin huovutuksen tein sitten tänä aamuna, mutta lapaset tuli neulottua muuten illalla elokuvaa katsellessa. Eli aikuisen käteen passelit huovutetut lapaset varren kera. Ja ihanan vihreissä sävyissä.

Tammikuun tekeleistä esittelemättä on jäänyt tämä huivi, jonka neuloin äidilleni lahjaksi. Valmiina on jo jonkin aikaa ollut, mutta viimeistelyn tein vasta perjantai iltana, joten silläkin on kuvaamatta jäänyt.

Parrallinen kypäräpipo ja muita pikkujuttuja

Vastaa

Velipoika on parina talvena pyytänyt minua tekemään jonkin pään lämmittimen. Pipolle on ollut aina tasan kaksi vaatimusta, lämmin ja ruma. Ensimmäinen on yleensä se helpompi toteutettava, mutta niin rumaa en ole vielä onnistunut tekemään, että olisi pipo kaapin perälle jäänyt.

Noh, loppuvuodesta alkoi pyörimään netissä listausta hauskoista/oudoista pipoista ja siitä se ajatus sitten lähti.. Aikaisemmassa postauksessa olikin jo samaiselta listalta bongattu haarniskapipo minkä silloin päätin jollekin sopivalle ”uhrille” työstää (pipo on myös käytössä ja käyttäjä hyvin tyytyväinen), mutta mieli teki lähteä kokeilemaan jotain muutakin. Joulun aikaan tuli puolivakavissaan sitten veljelle heitettyä, että tehäänkös sulle tälle talvelle tuommonen partapipo… Tarkemmin sanottuna parrallinen kääpiökypäräpipo, Sormusten Herran/Hobitin innoittamana.

Pari viikkoa pyörittelin sitten ideaa ja kuvia (ohjettahan ei tähänkään sitten ollut, kuvan perusteella värkätty) ja kun haarniskapipon sain onnistuneesti työstettyä tartuin uuteen haasteeseen. Kyllä, siitä tuli ruma, mutta samalla ihan törkeän hieno! Mutta onko nyt riittävän ruma? Enpä usko. Tai luulen, että myötähäpeän määrä ympärillä olijoilla on kova, mutta pitäjä kantaa pipoaan vallan tyytyväisenä.

Veljelläni on myös koira ja eihän koira voi isäntäänsä huonommaksi jäädä, tulee raasulle vielä paha mieli. Noh, en partapipoa tehnyt, mutta eiköhän ihan pipossa itsessään ole jo tarpeeksi kestämistä ;) Valmista ohjetta ei ollut tähänkään, sillä vastaan tuli aina väärän kokoisia tai vääränlaiselle langalle tehtyjä ohjeita. Joten omasta päästä tämäkin. Monesti on isompien projektien lisäksi muita pienempiä tekeillä, ihan sillä jos iskee jumi työstämisen kanssa, niin voi siirtyä jonkin pienemmän pariin lepuuttamaan ajatuksia. Partapipon kanssa sitten työstin yhtäaikaa mm. näitä lahjaksi meneviä palmikkolapasia.

Malli: Princess of Siberia by DROPS Design (himpun muokattuna)

Isompien juttujen jälkeen iskee monesti jumi. Niin tälläkin kertaa. Ei oikein tiedä mille alkaisi ja ajatukset suttaa tyhjää. Tällä kertaa jumi oli onneksi varsin lyhytkestoinen, kiitos tyttären joka halusi huovutetut lapaset. Niinpä otin puikot käteen ja pyöräytin lapaset odottamaan aamua ja kierrosta pesukoneessa. Näihin tein varren ihan pesunkestävästä villasekoitelangasta, jotta pysyisivät kädessä paremmin. Koko osui nappiin kerrasta ja olen muutenkin tyytyväinen lopputulokseen. Näitä voisi tehdä lisää, kerran huopuvia lankoja laatikosta löytyy…

Käännekohta verkuremontissa

Vastaa

Kirjataan aikakirjoihin, että lauantaina tapahtui käännekohta MF:n remontissa tallin puolella. Kampiakseli on nostettu takaisin paikoilleen uusien laakereiden kanssa.

Remonttihan alkoi joskus joulukuun toisella viikolla ja nyt on lopultakin päästy pisteeseen jossa osia saa alkaa viemään omille paikoilleen purkamisen sijasta. Enää ei olekaan sitten kovin paljon jäljellä, mitä nyt männät, vauhtipyörä, kytkin, kansi ja jotain vähän muuta pientä pitää ruuvailla takaisin kiinni.

Tallissa tapahtuu

Vastaa

Joessa on taas vettä virrannyt melko määrät allekirjoittaneen edellisen postauksen jälkeen, mutta kertoillaan nyt jotain. Edellisessä horinassa lämmiteltiin tallia dieselin avulla ja sitä on tehty sittemmin vielä melko paljon enemmän. Kuvasaastetta ei ihan hirveitä ole mihinkään mediaan kertynyt, mutta jotain kumminkin tuli räpsittyä.

Lämmittelyjen puolesta tuo dieselpoltin on ajanut edelleen asiansa oikein hyvin, mutta termostaatin puute vaivaa vähän käytännöllisyyttä. Tällähetkellä mittari näyttää jotain -20 luokkaa ja lämmityksen ohjaus tapahtuu kellokytkimellä. 15min polttoa / 2 tuntia riittää pitämään lämmöt tallissa 15 asteen tuntumassa. Nollakeleillä riittää 15min/4h. Termostaatti on kyllä tekeillä, mutta se on toistaiseksi vielä työpöydällä komponentteina, siitä lisää myöhemmin.

Tallissa on kuitenkin ollut ohjelmaa nyt parin kuukauden ajan senverran että muut projektit on jääneet vähän taka-alalle.

Vaikkei tuo talli mikään valtava kokonsa puolesta olekaan niin kyllä sinne silti mahtuu yksi traktori työhuoneen rakennustarvikkeiden seuraksi. Kototalolla työjuhta päätti että voimaa ei ole, joten tutkimaanhan sitä piti alkaa. Kyseessä on tarkemmin Massey-Ferguson 365, jostain 90-luvun alkupolelta. Remonttikuvia ei ole ihan hirveästi räpsitty, koska tuo kampe oli (kuten nyt työkoneelta saattaa odottaakin) kohtuullisen paskakerroksen peitossa. Pihassa otettiin ensin kabinetti irti että saatiin vehje mahtumaan katon alle ja sen jälkeen tutkimaan mikä mättää.

Parin illan purkamisen jälkeen perkinsonin diesel oli luopunut kannesta, öljypohjasta ja männistä. Ennen purkua stetoskoopilla diagnosoitiin että polttoainepumpun laakeri pitää käynnissäollessa aika mielenkiintoista ääntä ja mäntien lyöntiäänetkin vaihtelivat kohtuullisen paljon toisiinsa verrattuna.

Pumpun laakeri ei kuulostanut loppumoottorista irtaallaan sen paremmalta kun testin vuoksi pumppua pyöritettiin porakoneella. Vanhat männänrenkaat pystyi vääntämään paljain sormin kiinni ja venttiilit olivat kohtuu karstoittuneet. Kansi kävi tutulla asentajalla kunnostuksessa ja loppuja on jatkettu aina kun muilta töiltä on ehtinyt.

Vikadiagnooseja varten tehdyn purkamisen jälkeen alkoikin sitten useamman illan mittainen projekti pesun kanssa. Kaikki osat kun oli kuorrutettu sekä ihan kirjaimellisesti paskalla että öljynsekaisella muulla moskalla. Fairy tehoaa mainoslauseensa mukaan rasvaan hämmästyttävän hyvin. Ämpäri, tiskiharja ja reilu loraus pesuainetta riitti puhdistamaan koko kapineen niin hyvin, että pestyt pinnat voisi vaikka maalata.

Irto-osia sitten kuurattiin konevoimalla.

Jostain ihmeen syystä electroluxin ohjekirjassa ei kerrota pitäisikö männät pestä ylä- vai alakorissa tai että mitä pesuohjelmaa pitäisi käyttää traktorin konsolin osiin. Puhdasta kuitenkin tulee, pari pesuainenappia koneelliseen osia ja pisin/kuumin pataohjelma käyntiin. Tuo kone hieroo ohjelmaa pari tuntia, mutta eipä sitä tarvitse kokoajan vahtia.

Tiskikoneen ja muun vedellä läträämisen kanssa tuli kuitenkin eteen ongelma, että ikkunat ja etenkin ovi alkoivat hikoilla vähän turhankin reippaasti. Edellisten kovempien pakkasten aikaan kulkuovi meinasi jäätyä kiinni ihan kokonaan. Paikallisista marketeista ei saanut järkevään hintaan poistoilmapuhallinta, joten viritys & patenttiosasto kaivoi pari käytettyä 120mm tietokoneen kotelotuuletinta. Ropelit peräkkäin kuumaliimalla ja parilla ruuvilla katonrajan ilmanvaihtoputkeen. Muutamassa päivässä kosteus siirtyi sisältä ulos ja oven hikoilu loppui lähes kokonaan.

Mutta takaisin asiaan.

Öljypohjan irrotuksen myötä oli tietty luontevaa miettiä kampiakselin ja muiden alakerran laakereiden vaihtoa. Ajatuksena mahdottoman kiva, mutta yo. kuvassa keskellä näkyvä rinkula päätti hajota ruuvatessa. Moottorilohkossa on erillinen n. 15 senttinen kalikka, joka on kiinni sekä lohkossa että kampuran stefan laipassa. Noita stefan pultteja ei nähnyt alhaaltapäin, eikä niitä tietty olisi auki saanutkaan kun edessä oli vauhtipyörä ja sen perässä vaihdelaatikko ja muuta pientä.

Remontti siis vähän laajeni, alunperin kun ei ollut ajatus katkaista koko vehjettä. Toisaalta ihan hyvä että tuli katkaistua.

Kytkinlevy kun on nähnyt parempiakin päiviä. Paineasetelman tassut olivat kutakuinkin samassa kunnossa. Remontille tuli tietty jonkinverran lisähintaa, mutta eipä koneremontin jälkeen olisi kovin paljoa naurattanut jos kytkinkopasta tulee puolikas kytkin pihalle.

Tällähetkellä eletään kuitenkin tilanteessa, että purkamisen sijaan päästään lopultakin kasaamisen puolelle ja pitkin tallia ja tonttia levitellyt osat löytävät toivonmukaan oman paikkansa ensikuun aikana.

Muutoin projektien kanssa on pitänyt melko hiljaista elämää. Suihkutiloista napattiin irtonainen suihkuseinä pois jaloista joulun alla ja jotain pienempää sipistelyä on tehty, mutta suuremmat linjat ovat jääneet vähän taka-alalle.

Tänään oli ajatuksena aloittaa kasvihuonekausi taimien istutuksella, mutta puutarhamulta olikin puutarhajäätä, eli katsotaanpa kasvatuksia tarkemmin sitten kun multa on sulanut.

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Purkkien tuunausta

Vastaa

Keittiön kaappiin on jäänyt pyörimään pari vohvelitikkupurkkia. Aikani niitä katselin ja mietin, että johonkin ne voisi hyötykäyttää. Keittiötä jälleen yksi ilta siivotessa ja pieniä laatikoita manaillessa päädyin nakkaamaan tiskarista tulleet kapustat ja kauhat yhteen purkkiin ja purkin lieden viereen pöydälle. Idea oli kiva, mutta purkit kaipasivat tuunausta.

Kudekorissa lojuu vielä jonkinverran mustia ja valkeita trikookuteita ja siitäpä se ajatus sitten lähti. Tein kuteista passelin kokoiset korit, purkki sisään ja tadaa! Ihan napakka on tuo kori yksinäänkin, mutta purkin kanssa vielä jämäkämpi, kumminkin reunat antaisivat ajan saatossa vähän myöten. Näistä tuli vallan kivat, tykkään! Ja nopeasti valmistuivat, tänään työstin päivän askareiden lomassa.

Tehokkaasti vuosi alkaa

Vastaa

Ennen joulua tuntui siltä, että saattaa pieni tauko tulla käsitöihin, sen verran työteliäs oli loppuvuosi. Kuinka väärässä olinkaan. Vuosi on alkanut erittäin tehokkaasti ja lisää vaan pukkaa ideoita. Lisäksi synttärit, vanhojen tuttujen ja uusien tulokkaiden, ovat hyviä pidentämään listaa. Perussukkaa, vauvasukkaa, pipoja jne. Katsotaan missä vaiheessa vauhti hiipuu, jossakin kohtaa kevättä se joka vuosi iskee. Ja sitten touhuillaan ulkona… Mutta tässä kuvakoostetta puolen kuun tuotoksista.