Aihearkisto: Projektit

Sekalaiset projektit

Liiterin jatke

Vastaa

Liiteri alkaa käydä pieneksi kun polttopuuta on sekä kaadettu omasta pihasta että saatu vähän sieltä ja täältä ja muutenkin liiterin mitoitus on vähän niin ja näin. Täysi liiteri riittää nippanappa talven yli, joten pieni lisäreservi ei haittaa ollenkaan. Tämän päivän nikkarointiprojektina otin sitten lopultakin liiterin entrauksen ja pienen katoksen liiterin taakse.

20140507_001Huoltopuolella oli puuttuva harjapelti. Liiteri on ilmeisesti siirretty jostain nykyiselle paikalleen ja harjapellit on jäänyt laittamatta paikoilleen. Kosteus on tehnyt tehtävänsä harjalautojen kanssa, mutta tallin nurkista löytyi passelit pellit paikoilleenlaittoa vaille valmiina.

DSC_0202Makita kouraan, pellit katolle ja kourallinen kateruuveja ja homma oli puolessa tunnissa valmis. Mikä lie syynä ettei noita valmiita peltejä ole aikanaan laitettu paikoilleen.

Peltien jälkeen laajennoksen pariin. Pidemmän aikaa olen pyöritellyt ajatusta tehdä liiterin taakse katos johon pinota klapeja kuivamaan. Edelliset asujat pitivät vastaavantyylisiä katoksia liiterin sivustoilla, mutta ne eivät oikein omaan silmään iske, niin laajennos liiterin taakse on looginen vaihtoehto.

DSC_0221Pohjaksi päätyi saatu kuormalavantapainen. Alle lecaharkon palaset ja päälle katos. Simppeli rakennelma ja joutovärkkiä löytyy nurkista senverran että tuon saa tehtyä ilman visiittiä lautatarhalle. Kompura, naulain, sirkkeli ja muuta rekvisiittaa paikalle ja takomaan. Muutama tunti myöhemmin (josta liki tunti meni puhelimessa) homma oli valmiina.

20140507_002Vesikatteen virkaa toimittaa vanha kevytpeite. Tuo ei varmasti ole kovin pitkäikäinen, mutta välttää se nyt ensihätään. Tuohon päälle joutunee vetämään vaikkapa raskaspeitteen niin veden ja lumenkestävyys paranee melkoisesti. Järin suuri tuosta laajennoksesta ei tullut, katon ulkoreuna on n. 150cm liiterin seinästä, mutta kyllä siihen muutama pinokuutio klapeja kuitenkin mahtuu.

20140507_003Erityisen kaunis tuo ei ole, mutta ajaa asiansa. Runkonaulain lunasti jälleen paikkansa.

Seinäpystyt

Vastaa

Työhuoneen osalta projekti on taas vaihteeksi edennyt ihan kohtuudella eteenpäin. Päätyseinän pystyt on lopultakin taottuna paikoilleen. Hommana sinänsä ihan nätti, senkun käy tekemässä määrämittaiset puut tallin puolella ja takoo naulaimella kiinni. Ajanpuute vain meinaa hieman nakertaa sekä projektin etenemistä että omaa korvienväliä.

20140328_001Siellä jokatapauksessa ovat. Näkymä vielä toiselle puolelle päätyseinää:

20140328_002Seinän sijoituksen kanssa joutui tekemään hieman kompromisseja, kun tulevan sisäseinän joutuu sovittamaan päädyn osalta vanhan hirsirungon kanssa. Nuo reunoille jäävät komerot tulevat päätyseinästä nyt muutaman sentin sisemmälle kuin muu huone. Teknisesti ottaen sille ei olisi ollut isommin esteitä etteikö seinän olisi voinut tehdä samaankin tasoon, mutta käytännössä se olisi vaatinut kohtuu luovaa koolausrimojen sahailua. Ainakaan toistaiseksi persaukisen taloudessa ei kuitenkaan ole pöytäsirkkeliä ja käsisirkkelillä koolinkien pienintä ei oikein sytyttänyt, joten nyt komeron ja varsinaisen huoneen seinät eivät tule ihan 1:1 linjaan.

Lämpötilat huoneessa jokatapauksessa alkavat hiljalleen nousta ja kärpäset ovat heränneet. Parikymmentä pörrääjää on pitänyt remppamiehelle seuraa, mistä lie ovat heränneet.

20140328_003Eipä sillä, tällähetkellä hyönteiskanta ei pahemmin häiritse ja kunhan seinät ja katon saa loppuun asti valmiiksi niin hyönteispopulaatiokin sisätiloissa vähenee.

Pystyseinien jälkeen napuloin sähköputket huoneen sähköistyksen osalta paikoilleen. Putkituksista puuttuu kuitenkin vielä jokunen pätkä, aiottuun toiseen yläkerran huoneeseen kun tulee ainakin lämmityksen syöttö tuolta työhuoneen ryhmäkeskukselta, joten syöttö pitää järjestää. Samaten ajatus on vedellä kaapeleita verkotukseen nyt kun se on vielä kohtuullisella vaivalla mahdollista. Sisäkattoon on joskus aikanaan puhallettu ekovillaa ja tänään sain varmistuksen sille, että villan päällä voi käydä kohtuu huoletta ryömimässä, kunhan varoo ettei tipu sisäkatosta läpi. Villa itsessään ei tuosta tykkää huonoa, riittää kunhan poisryömiessä pöyhii villat takaisin paikoilleen.

Eli kunhan huominen vähän miehisempi pihanrappaus on suoritettu niin seuraavaksi ohjelmassa on ryömiä muutamat putket villoihin. Korkeutta tilassa on jotain puolen metrin luokkaa, eli ainakaan liikaa lääniä riehumiselle ei ole. Kuitenkin nyt kun välikatolle vielä pääsee työhuoneen puoleltakin niin homma on helpompaa kuin jossain hamassa tulevaisuudessa.

Työkaluvalikoimassakin tapahtui vähän uudistuksia. Onnistuin nimittäin rikkomaan vasaran. Äkkiseltään tuntuisi että tuohon tarvitsisi ihan oikeastikin voimaa, mutta finnbulletin putkivartisen vasaran varsi katkesi nörtinkin spagettihauiksilla ilman suurempaa yritystä. Kävin sitten hakemassa geeteen valurunkoisen vasaran tilalle ja nappasin hyllystä mukaan saman lafkan 75 senttisen sorkkaraudan. Nyt kelpaa repiä ylimääräisiä klapeja irti seinistä ja takoa uutta tilalle.

Sähköputkista ja sunmuusta kuvasaastetta tulee myöhemmin, jos vaikka vaihteeksi yrittäisi ottaa niitä ihan kameralla kännykän sijaan.

Ei sitä voi muuttaa, kun se on aina ollut noin

2 vastausta

Muuton jälkeen täällä on tullut tehtyä todella paljon kaikkea pientä korjailua. Rouva repi kasarimallin sisustuksia keittiön kaakeleista irti, minä olen rasvaillut saranoita ja lukkoja ja ylipäätään taloudessa on tullut tehtyä pikkufiksauksia vähän siellä ja täällä. Tuossa männäviikolla tuli tehtyä korjaus, jonka olisi kuvitellut tapahtuneen jo aikapäivää sitten.

Keittiössä on nimittäin tuommoinen saarekepöytä ja siinä päädyssä kaapisto lasiovilla. Ennen ja jälkeen kuvia ei taaskaan tullut otettua, mutta lopputulos näyttää tämmöiseltä:

20140323_011Alkutilanne ovien suhteen ja tuon kaapiston toisella puolella näyttää edelleen samalta kuin ennen fiksausta.

20140323_010Aikaisemmin siis molempien puolien ovet, ja niinkuin nyt kaapit ylipäätään yleensä, oli saranoitu siten, että kahvat ovat keskellä ja saranat ulkoreunoilla. Toimii tuossa ruokailutilan puolella edelleen aivan täysin, kun siellä ei ole pöytää edessä.

Toisella puolella pöydässä istuessa jos avasi kaapinoven niin päätyi tuijottamaan oveen, kun ovi auksei pöydän reunan kohdalle. Iltapuhteena tuli sitten vaihdettua ovet keskenään, jolloin ovi päätyy keskelle pöytää ja kaappiin pääsee käsiksi myös keittiön puolelta. Hommanahan tuo ei sinänsä ole kummoinen, senkun ruuvailee ovet ja saranat irti yhdeltä kyljeltä ja takaisin toiselle. Rungoissa oli tehtaan jäljiltä valmiina paikat saranoille kummankinkätiseen asennukseen joten sitäkään vähää ei tarvinnut sovittaa.

Se mikä ihmetyttää, on nuo kaikki kymmenet pienet hommat mitä on tullut tehtyä, joihin kukaan ei ole aikaisemmin puuttunut. Tuhonkaan kaappiin ei tosiaan päässyt pöydän puolelta käytännössä ollenkaan käsiksi ja tuo kaapisto on asennettu käsittääkseni joskus vuosituhannen alkupuolella. Muuttaessa alakerran vessan hana oli kytketty väärinpäin, eli jos halusi tulikuumaa vettä niin hana piti kääntää oikealle tappiin. Siirtoleukapihdit, jakoavain ja pari minuuttia korjasi letkut oikeinpäin heti ehkä 10 vuotta asennuksen jälkeen, eikä meidän tarvinnut totutella vääränkätiseen hanaan.

Missä kohtaa ihmiset vain turtuvat vallitsevaan tilanteeseen kun tuollaiset pikkuhommat jäävät tekemättä ihan täysin? Puhutaan kuitenkin kohtuullisen merkittävistä asumismukavuuteen vaikuttavista asioista, etenkin siihennähden että tilanteen korjaamiseen menee kymmenestä minuutista puoleen tuntiin eikä mistään kattolistoista jotka puuttuvat ensimmäiset 10 vuotta eivätkä vaikuta asumismukavuuteen juuri mitenkään. Vielä ei ainakaan jaksa ymmärtää, mutta ehkä sitä ei ihan kaikkea tarvitse. Joskus ehkä tulee dokumentoituakin noita pikkufiksauksia, tähänmennessä ne on tullut vain tehtyä ilman sen suurempaa kirjanpitoa.

PS. Joskus vielä otan kuvia muullakin kuin kännykällä kaiken kansan ihmeteltäväksi.

Lisää seinärunkoa vinttiin

Vastaa

Hyvää sunnuntaita, kansalaiset. Hiljaiselosta huolimatta työhuoneprojekti ei ole pahemmnin edennyt. Viimeviikonloppu meni töiden merkeissä melko tehokkaasti, alkuviikko meni väärällä puolen kehäkolmosta ja nyt loppuviikko on sekä sairastettu että hoidettu projekteja muualla kuin omassa torpassa, mutta tulipahan improvisoitua mm. äitimuorin vuodesohva iskuun ja tempaistua kaverin autotalliin lähiverkko. Että ei sitä ihan jouten ole oltu, vain melkein.

Viime jaksossahan jäätiin siis tällaiseen pisteeseen. Ovesta katsoen vasemmalle tuli pamautettua seinärungot pystyyn. Pystyjen ja tuulilevyjen väliin tulee ilmansulkupaperi, jolloin puhallusvillalle jää n. 60 senttiset poterot. Kuulemma ei villa pysy paikoillaan jos tuo väli kasvaa metreissä mitattavaksi ja tarviipa ne tulevat kyprokkilevytkin jotain tukea taakseen. Välien mitoitus on tehty ihan suoraan olemassaolevien kattoniskojen ehdoilla, saa luvan kelvata.20140323_002Tänään oli sitten ohjelmassa tuo ovesta katsoen oikealle oleva puoli. Molemmin puolin tuulilevyjen pystyjen kanssa tuli huomattua että olemassaolevista rakenteista mitottu seinänpaikka ei ole aivan suorassa, etenkin tuossa vasemmalla puolen tuulilevyä asentaessa joutui levyä ihan selkeästi taivuttamaan pystyjä vasten. Sinänsä tämä ei pahemmin yllätä, tuokin huoneen tila kun on rakennettu sitten 40-luvun ainakin kolmesti uudelleen ja jokaisella rakentajalla on ollut omat toleranssinsa tekemiseen.

Jotta edes tuo käyttöön tuleva seinä olisi suorassa niin molemmin puolin tuli tehtyä homma helposti & nopeasti:

20140323_005Eli mittasin reunimmaisiin lattianiskoihin merkit 21 sentin päähän tuulilevystä ja räpsylangalla linja väliin. Tuolla konstilla seinää ei tietty saa juuri pilkulleen suorakulmaan päätyseinän kanssa, mutta sen ei nyt anneta häiritä. Räpsylangan viivaa vasten mitattuna tuulilevystä tulevaan seinäpintaan oli 20,5 – 22 senttiä, eli referenssipisteessä tai mittaustekniikassa on tullut noin puolentoista sentin heitto vajaalle 3lle metrille. Sillä ei kuitenkaan ole yhtään mitään merkitystä, sitä kun ei valmiista näe että onko siellä kyprokin takana eristettä 20 vai 22 senttiä ja seinä itsessään tulee suoraan linjaan.

Sitten rimanpätkiin ilmansulkupaperit kiinni ja rimat tuulilevyjä vasten runkonaulaimella. Sen jälkeen seinäpystyt lattia- ja kattoniskoihin kiinni. Jälkeä tulee nopeasti ja suurin ponnistelu hommassa oli kantaa 6kpl 130 senttisiä kakkosnelosia tallista vinttiin.

20140323_002Kuten kuvasta näkyy, muutamaan kattoniskaan joutui tekemään pikku sovitepalikan kakkoskakkosesta. Osa kattoniskoista kun on 90-luvun remontin peruja ja ovat ihan perinteistä kakkosnelosta. Osa sitten on vanhempaa perua ja katto pysyy niiltä kohdin paikallaan enemmän tai vähemmän käsinveistellyllä nelosnelosella.

Jokatapauksessa, runkonaulain on ihan loistava kapine, tuossakin hommassa. Tuo tällähetkellä käytössäoleva yksilö on timcon joku hinnat-alkaen -malli, mutta noita seinäpystyjäkin takoessa olisi etenkin yksinään tolskatessa palanut sekä hermo että päivätolkulla aikaa jos noita olisi ihan perinteisesti vasara ja nauloja -menetelmällä paukutellut paikoilleen. Kompura toki ärjyy korvanjuuressa, etenkin kun köyhällä ei ole vara ostaa kovin kummoista hifilaitosta, mutta ei silti ole käynyt mielessäkään että hommaa tekisi ihan vasarapelissä sen jälkeen kun kaveri tuon timconsa toi lainaan. Paikallinen romuonnela kauppasi tuommoista timcoa alennuspäiviensä aikaan viiteenkymppiin, että ei tuo ihan konkurssia olisi tehnyt muutenkaan.

Tuon lisäksi esikoinen maalaili tallissa muutaman panelin lisää samalla kun meikänörtti läjäili jonserediä. Onnellisia ovat ne, joilla on ollut joskus poikasena mopo. Minulla ei ollut, meilläpäin ajettiin traktoreilla, joista ei pahemmin pienkonetekniikkaan kertynyt kokemusta. Nyt kuitenkin on saha lopullisesti läjässä ja säätöavain hankittuna, niin eiköhän siitäkin täysi peli vielä tule. Ja mitä tulee paneleihin, niin empiirisen kokemuksen perusteella viisivuotiaan sinni riittää maalaamaan noin 20 metriä paneelia, mikä ei ole sinänsä ollenkaan huonosti. Muutama paneli on vielä maalaamatta ja sitten voi siirtyä listojen pariin.

 

Lisää tenavaesteitä portaisiin

Vastaa

Hypätäänpä aikakoneella viikon taakse, pikkuprojekti on jäänyt kirjaamatta aikakirjoihin.

Heti muuttaessa talon portaisiin tuli hommattua portit rajoittamaan etenkin tuon nuorimmaisen tarzanin kiipeilyä. Varsinainen portaissa kulku onnistuu kyllä tuolta pienimmäiseltäkin ihan kohtuudella, mutta portaiden väleissä on senverran isot raot että niistä mahtuu putoamaan kohtuullisen korkealta. Eikä se kulkeminen ihan niin vakaata ole, että ihan täysin valvomatta voisi apinan päästää kiipeilemään.

Muutaman viikon ajan pelkkä portti riittikin ihan hyvin, mutta sitten isommat keksivät että portaiden välistä pääsee kulkemaan vaikka portti olisikin kiinni. Tietty mitä isot edellä niin sitä pienimmäinen perässä. Portaissa juoksemisen riemu kuitenkin loppui lyhyeen kun isi oli julma ja kyhäsi portaiden väliin esteet.

Pieniä kulmarautoja, puuruuveja, makita ja hetki puuhastelua. Esikoinen auttoi porttien läjäilyssä tallin puolella ja kevyen puhdetyön jälkeen portaisiin ilmaantui alimpien kolmen portaan väliin esteet.

Projektissa tuli havaittua muutama pikku juttu:

  1. Bilteman puuruuvit eivät kestä, useammastakin tuli pyöräytettyä kannat pyöreäksi
  2. Pieniä puuruuveja ei ole ikinä liikaa (näitä pitää muuten ostaa lisää)
  3. Kahteen kertaan mittaaminen ei riitä
  4. Kaappasirkkelin terä on yllättävän leveä, keskeltä viivaa leikkaaminen tekee puolitoista milliä lyhyen palikan.

Nyt on kuitenkin nuorimmaisen portaissakiipeily paremmin kontrolloitua. Nuo portit ja palikat toki poistuvat sitten joskus hamassa tulevaisuudessa, kunhan kuopuksellekin on kasvanut senverran järkeä päähän ettei portaissakulkemista tarvitse jatkuvasti vahtia.

Torvi katolle

Vastaa

Kuten aikaisemmin tuli kerrottua niin viemärin hengityshormi saatiin jo peltikatosta läpi. Harmaa muoviputki metrin verran katon yläpuolella ei kuitenkaan ole varsinaisesti esteettinen näky, joten kilautus kaverille ja pienen visioinnin jälkeen syntyi kuvan mukainen alumiinihormi.20140221_002Ylläolevassa kuvassa on jo ensimmäinen kerros pohjamaalia pinnassa. Hormi on siis ylösalaisin, viistetty pää tulee kattoa vasten ja tarkkojen mittausten (kännykän kulmamittausohjelma) tuon pitäisi istua katon kaltevuuteen nätisti.

Kirkas alumiini ei kuitenkaan sovi mustan katon jatkeeksi kovin nätisti joten ensin pohjamaalia pintaan.

20140221_004Pohjamaalauksen jälkeen sitten mastonin kilikolipurkista mustaa pintaan ja hyvä tuli.

20140222_001Kunhan katolla on lunta vähän vähemmän ja joku talkoolainen ehtii kaveriksi niin tuo koko komeus pitää kelkkoa katolle asti. Kaunis ajatus on vetäistä kuvassakin näkyvät kulmaraudat kateruuveilla kiinni kattoon ja hormi edelleen kiinni rautoihin. Hyvä pitäisi tulla.

Jokatapauksessa autotallissa haisee edelleen vuorokautta myöhemmin spraymaali ja samalla tuli kaverin dyykkaamaan saharunkoon istutettua uusi laippa ja ketju. Kunhan ehtii niin pääsee pienimään liiteristä löytyviä vähän turhan pitkiä puita ja muutaman joutolaudasta kasatun halkohäkin leivinuuniin sopiviin palasiin.

20140217_001

Nörtti rakensi intter nettiä

Vastaa

3285537025
Nythän on niin, että täällä lakeuksilla ei pahemmin laajakaistayhteyksiä tunneta. Jotain kuppaista adslää saa, kun jaksaa odottaa tarpeeksi (tätä kirjoitettaessa arvioituun asenukseen on 4 päivää). Noh, nörttihän ei kolmea viikkoa pärjää ilman yhteyksiä, etenkin kun töitäkin pitäisi saada tehtyä, joten homma hoidetaan mokkulalla. Aika-ajoin tuosta saa noin suunnilleen kelvollisiakin lukemia irti, kuten speedtest näyttää. Toisinaan bittien liikuttelu on sitten totaalista tervanjuontia. Latenssi noissa vehkeissä kuitenkin on edelleen se pahin pullonkaula, sen lisäksi että nopeudet vaihtelevat etanakaistan ja siedettävien lukemien välillä ja pienikin muutos mokkulan sijainnissa suuntaan tai toiseen vaikuttaa sekä viiveisiin että siirtonopeuksiin varsin dramaattisesti.

Tällähetkellä surffaillaan jollain dna:n kotireititinmikälie-purkilla. Kyljessä lukee huawei ja se syö suoraan ethernet-töpseleitä ja simmikortin ja maksaa törkeästi. Onneksi puhelinmyynnissä on 14pv palautusoikeus. Vaihdoin tuon oman usb-mokkula+reititinkone -setin huawein purkkiin toiveissa että se saisi enemmän vauhtia irti. Perinteisen nokialaisen tolppia vastaavat ledit palavat kyllä tapissa, mutta juuri yli 10Mbps tuolla ei pääse mihinkään kellonaikaan. Meininki on hieman toista kuin vuokraluukun kuituliittymässä. Ja kuituahan tänne ei myydä, koska joku suuri visikaali elisalla on saanut kutakuinkin raamatullisen vision että teknisistä edellytyksistä huolimatta halukkaille asiakkaille myydään eioota.

No, jokatapauksessa, että tuosta mokkulasta saa edes tuon poloisen kymppimegan irti niin sen sijoituspaikka on elämän ja kuoleman kysymys. Alakerrassa ruokapöydässä vauhtia saa melkein kymmenesosamegabittiä per sekunti, yläkerran toisen kamarin nurkassa pääsee vähän mukavampiin lukemiin. Tästä tuli tietty kevyt ongelma, kun työhuoneeksi improvisoitu tuleva lastenhuone on toisessa päässä taloa.

Mitoin ensin että narua pitäisi olla noin suunnilleen 20 metriä ja pengoin sen jälkeen sekalaiset verkkokaapelit -laatikkoa. Käteen tarttui 2kpl 10metrisiä, pidemmät on tullut näköjään hukattua johonkin. Ei se mitään, 25,4 millimetristä toimeen, ensiksi ihan huomaamaton kuljetus oven ylälistasta porrastasanteelle.

DSCN0584Tämän jälkeen edelleen samaa liki näkymätöntä asennustapaa noudattaen kaapeli porraskuilun yli. Kuten sanottua, matkaa on 20 metriä ja käytössä 2 eri kaapelia. Toisen oven karmit oli uuninhormista johtuen tehty vähän tiukemmalla mitoituksella, joten sieltä ei kaapeli liittimineen mennyt läpi. Johdosta liitin poikki, laatikosta pinta-asennettava seinärasia, johto karmista läpi ja tökkärillä kiinni rasiaan. Itse rasiahan ei ole missään kiinni ja tuo pyykkinaruviritys todellakin roikkuu yhden RJ-45 -liittimen varassa, mutta hyvin on toistaiseksi toiminut.

DSCN0583

Kuraeteisen hana

Vastaa

Pikaisena pikkuprojektina otin ja rääpäisin männäiltana kodinhoitohuoneen hanan irti toiveissa että sen pienen tippaisun saisi vähenemään. Lähtötilannehan näytti allaolevan mukaiselta. Eli hana on tuommoinen perinteinen sekoittajamallinen, pitkällä juoksuputkella (eli se juttu mistä vesi tulee ulos) varustettu malli. Tuohon on vielä lisäbonuksena rääpäisty kylmälle puolelle erikseen hana, ilmeisesti ajatuksena että siihen saa kiinni letkunpätkän jolla voi viruttaa kumpparirt kasvimaan myllerryksen jälkeen.

Noh, tuo kylmän puolen hana on oletettavasti iäksi päivää ruostunut umpeen käytön puutteessa ja tuosta juoksuputken juuresta tippaisee vettä hanan ollessa auki, joka päätyy allaolevalle kenkätasolle ja/tai lattialle. Mistään suuresta vuodosta ei ole kyse, mutta kun kerran joutoaikaa oli saunaa odotellessa niin rääpäisin koko komeuden irti seinästä.DSCN0553

 

Itse irrotus on sinänsä ihan suoraviivainen homma. Fiksu sulkee ensin sulkuhanat ja rääpäisee lopun komeuden irti vasta sen jälkeen, mutta yksinkertaista yhtäkaikki. Työkaluiksi riittää tasapäinen meisseli ja julmetun kokoinen jakoavain (jotkut kuulemma käyttävät sopivan kokoisia listoja ja muuta hömppää).

Irrottaessa tuli huomattua että tuo komeus on ilmeisesti vuotanut muualtakin kuin juoksuputken juuresta joskus, nyt vuotoja ei ole näkynyt.

DSCN0556

Häppäsvärkki alas seinältä ja ihmettelemään mitä se on syönyt. Jo irrotuksen aikana ihmettelin kun hana tuntui olevan jotenkin heppoisen oloisesti kiinni ja irrotuksen jälkeen lopullinenkin syy sitten selvisi.

DSCN0559Koko sekoitinta pitää nimittäin paikoillaan reikä kaakelissa ja kunnon klimppi silikonia, sama homma sekä kylmän että kuuman puolen kanssa. Tähän hätään en alkanut tuota sen kummemmin seppimään, korjataan sitten joskus kunnolla. Nyt kuitenkin hana tuli lähemmäksi seinää, jolloin rasituskin noihin laadukkaisiin liitäntäpisteisiin on jossain määrin pienempi.

Eli ei muuta kuin odottelemaan milloin jälkikasvu repii koko komeuden alas seinältä vesisuihkun saattelemana. Tuo juoksuputken tiputus ei muuttunut mihinkään, arvelin että tuossa olisi se ”perinteinen” malli, eli kuusiokoloavaimella irrotettava palikka, johon olisi voinut uusia o-renkaan. Eipä ollut, ja saunakin odotteli jo saunojiaan niin totesin että olkoot.

DSCN0561Sivumainintana sanottakoot että tuommoinen juoksuputki on muuten sitten aivan saatanallisen hintainen ollakseen vain pätkä kromattua putkea. Tuossa entratessa mietin että ns. bidé-suihku olisi tuossa kuraeteisessäkin ihan näppärä niin voisi huljuttaa kumpparit ja kuravaatteet vähän vähemmän rapaiseen kuosiin suorilta sisälletulon yhteydessä. Tuossa nykyisessä juoksuputkessa ei optiota ole, joten arvelin että haen tuommoisen putken kympillä ja käytän tallista löytyneen suihkupään tuohon. Paikallinen romuonnela olisi tuommoisen putkenpätkän myynyt näppärään 39€ hintaan ja minä päädyin lopputulemaan että pärjäämme ainakin toistaiseksi ilmankin suihkuoptiota.