Eihän tästä kaverista voi muutakaan todeta! Virkatusta kukkaläjästä tuli tämä kertakaikkisen i-h-a-n-a hippo. Otus on valloittava ja ei varmasti jää ainoaksi laatuaan. Sillä luulenpa että tonttuilut aloitetaan lähipäivinä… Ja jos tämä otus on vielä joltakin huomaamatta jäänyt niin ohjetta löytyy täältä: http://www.ravelry.com/patterns/library/happypotamus-the-happy-hippo-crochet-pattern Ja koska valmista tulee, niin täytyy aloittaa uutta.. Työn alla tyttärelle pitsiukat.
Näihin kuviin ja tunnelmiin!
Kirjoittajan arkistot: Moikku
Voihan virkkuukoukku
Hiljaiseloa on pitänyt, mutta se ei tarkoita etteikö touhua olisi ollut. Esikoinen aloitti eskarin ja nuorimmainen mursi kätensä, joten päivät onkin ollut täynnä poikkeavaa arkea. Käsitöitä on kuitenkin tullut totuttuun tapaan tehtyä aina kun sellainen hetki löytyy ja viime aikoina sitten onkin vaihteeksi virkkuukoukku ollut ahkerassa käytössä. Tässäpä pläjäystä siitä mitä on työn alla ja mitä on tullut tehtyä..
Leikkimökki valmistuu hiljalleen ja sitä silmällä pitäen on sitten tehty tämä vallan värikkään kirjava virkattu räsymatto. Tämän vihreän maton kohtalosta en ole vielä päätöstä tehnyt. Värit ovat niin kivat, että tälle saattaisi löytyä paikka ihan muualtakin. Aikaisemmin tuli tehtyä vessaan samettilangasta oranssi juhannusruusu matto. Noh, lankoja oli toisenkin värisenä ja niistä tein tämän pienen tähtimaton. Tulee ihan minttusuklaa mieleen tästä, varsinkin sellainen puffet-jäätelö… Ihana pieni ja pehmoinen matto, tämänkin kohtalo selvinnee ajan myötä. Työn alla on neulonnnan ja virkkauksen seassa myös pieni kirjontajuttu… Läjä afrikkalaisia kukkia.. Joku saattaakin jo arvata mitä noista valmistuu, paljon on blogeissa vilahdellut tämä.. Enkä minäkään voinut sitten jättää kokeilematta… Kevättalvella aloitettu peitto on odotellut kesän ajan inspiraatiota ja nyt on taas läjä tilkkua virkattuna. Loppui vaan lanka kesken, joten jälleen pieni pakollinen paussi tähänkin työhön. Villasukkatehdaskin veti henkeä pienen hetken. Mutta kappas kun kelit viilenee niin langat ja puikot huutelevat jälleen. Ihan ensimmäiseksi kaivoin laatikon pohjalla odottaneet villasukan varret ja tein toissatalven lempparisukkiin uudet terät. Oli niin pehmeä lanka tuo alkuperäinen, että hetkessä kuluivat pohjat rikki. Ja koska oli melkein uudet sukat, niin ei raskinu hyviä varsia hukkaan heittää (ja tuo sammalenvihreä väri on vaan niin ihku). Ei montaa hetkeä tarvinnut kuluttaa ja sai sukat jälleen käyttöön. Tästä se taas lähtee…. :D
Sadonkorjuuta
Reissun aikana olikin kerennyt kasvit kasvamaan ja eilisen sekä tämän päivän aikana on saanut jo ahkeroida kasvatuksia talteen. Aloitin punaherukkapensaan parista ja keräsin kypsimmät marjat talteen, niistä sitten samaa kyytiä mehustelin pari litraa mehua. Yrtit ja sipulit ovat kasvaneet vauhdilla. Tänään sitten jo pistinkin osan jo pakkaseen. Suurin osa sipuleista jäi vielä kasvamaan kokoa, keräsin nyt pois ne, jotka olivat jo alkaneet kellastua varsistaan. Ehkä päästään kohta maistamaan kasvihuoneenkin herkkuja, suunta siellä on ainakin ihan oikea. Tänään herkuteltiin sitten oikein viimesen päälle tuoreella ruualla, kun tuo toinen puolisko intoutui lähtemään yökalalle. Tuomisina olikin yksi lohi joka pistettiin uunin lämpöön ja päälle reilusti yrttejä, omalta pihalta tietenki. Kaveriksi kaivelin uusia perunoita ja porkkanapenkkiä harventaessa löytyneet pikkuporkkanat. Maistui!
Lomalla!
Hyvää kannattaa odottaa ja niin tälläkin kertaa. Koittihan se sekin päivä, että koko perhe pääsee nauttimaan tämän kesän helteistä. Uitu on tälle kesälle paljon, meren rantaankin pari kertaa kopeuduttu. Kuvakoosteessa muutamia otoksia Kalajoelta. Kävimme myös Kälviällä kotieläinpuistossa ihmettelemässä eläimiä ja kaiken maailman vempaimia. Pojille taisivat autokärryt antaa suurimman huvin ;) Tie vei myös kohti Kainuuta ja mummolaa. Menomatkalla käytiin ihastelemassa Hepokönkään vesiputousta. Edellisestä kerrasta on joku vuosi aikaa, mutta onhan se lumoava paikka. Lapset olivat vähintään yhtä ihastuksissaan ja kirmailivat pitkin polkua haltioissaan. Mummolassa aika vierähti mustikoita ja mansikoita poimien. Lisäksi uitiin ja ongittiin, isommat pääsivät kunnolla onkimaan ja saivat lopultakin ne ensimmäiset kalat. Mukava reissu oli ja tuomisia paljon! Vanhimman esikoulu onkin jo ovella, mutta otetaan vielä irti kesästä se mikä ehditään!
Mitä tänään syötäisiin?
Aina säännöllisin väliajoin (jännästi muuten sijoittuu aina aikaan juuri ennen palkkapäivää ;) ) iskee tilanne, jolloin jääkaapissa alkaa olla enää valot. Tähän on tässä pikkuhiljaa oppinut, joten on tiettyjä asioita, joita kaapissa täytyy olla aina. Esimerkiksi jauhot ja kuivahiiva. Ja säilykkeet, pakasteessa mielellään myös aina pussi sitä ja toinen tätä. Tänään onkin herkuteltu tyttären pyynnöstä itsetehdyllä hernekeitolla (kuivaherneitä täytyy myös löytyä näitä hetkiä varten!) ja myöhemmin jämäherkuilla. Jotenkin jännästi sitä vaan saa aina taiottua kaikkea todella hyvää jämäsapuskaa silloin, kun kaikki on melkein loppu. Tällä kertaa lopputuloksena oli äärimmäisen hyvä ja ruokaisa salaatti sekä herkullisen muhevat sämpylät.
Salaattiin upotin loput salaatit, tuoreen sipulin varsineen, ananasta, tonnikalaa, oliivipurkin jämät, keitettyä makaroonia, hernemaissipaprika -sekoitusta sekä fetajuustoa. Meillä kun muksut rakastavat oliiveja, fetaa, homejuustoa ynnämuita omituisuuksia niin kummasti saa aina kiehtovia yhdistelmiä tehtyä. Sämpylätaikinaan upotin sitten eiliseltä pizzapäivältä ylimääräiseksi jääneen tomaattikastikkeen. Kylläpä tulikin pehmeät ja mehevät sämpylät! Ihana oranssinen väri ja valkosipulin sekä yrttien huumaava tuoksu. Kyllä napa kiittää!
Ja huomenna on muuten kauppapäivä…
Hellehattuja sekä trooppisia kuulumisia
Kylmän kesäkuun jälkeen saapui se helteinen heinäkuu ja kylläpä kasvit kiittävät.Toki niin kiittää jossakin kohtaa myös vesilaskun laskuttaja, sillä on saanut vettä kannella sekä kasvihuoneelle että -maalle. Kasvimaalta on saanut salaattia hakea parin viikon ajan päivittäin. Tilliä syötiin viime viikolla ensimmäisen kerran ja tänään nappasin pari persiljan oksaa kesäkeiton mausteeksi. Peruna kukkii ja varovaisen maan kuoputtelun jälkeen myös ihan syötävän kokoinen peruna on havaittu. Ehkä loppuviikosta jo uskallan yhden varren irti nykäistä.. Porkkanapenkkiä on saanut harvennella ja kovasti kasvavat nekin, ainakin vartta jos ei muuta.
Kasvihuoneen vierustalla olevat kukka- ja yrttilaatikot ovat myöskin aivan erinäköisiä mitä kaksi viikkoa sitten. Kukkalaatikossa alkaa pian olla jopa ahdasta. Yrttilaatikkoon esikasvattelin kasvihuoneen puolella oreganoa, ruohosipulia ja tilliä, nyt ne on jo siirretty ulos ja hyvin kasvavat. Jonkinsortin kurpitsa (veikkaan koristekurpitsaa) majailee myös laatikossa, mikäli selviää hengissä siirrosta.
Pihamaalle istutettiin kesäkuussa tuparilahjoiksi saadut perheomenapuu sekä luumupuu. Omenapuu vaikuttaa edelleen vallan virkeältä, mitä nyt kuivuus vähän on vaivannut. Mutta se istutettiinkin pahimman kylmän kelin jälkeen. Luumupuu sen sijaan tuli istutettua puolen kuun maissa, juuri ennen kylmiä öitä. Ja sen näkee, otti osumaa. Nyt toivotaan, että se siitä kuitenkin selviäisi hengissä.. Kasvihuoneella on melkoinen viidakko siihen verrattuna missä mentiin kuukausi sitten. Vaikka tuntui siltä, ettei mikään lähde saati sitten kerkiä satoa tuottamaan, niin nyt alan olla kuitenkin toiveikas sen suhteen, että jotakin sieltä taidetaan saada.
Tomaatit ja kurkut ovat kasvaneet parin viikon aikana silmissä ja löytyypä niitä tomaatin raakileitakin sekä kurkun alkuja. Käsitöiden värkkäily ei ole suinkaan helteiden myötä lakannut. Se on ollut hyvä syy tehtailla vaihteeksi jotakin muuta, kuten vaikka ihan superihania hellehattuja! Ensin sai esikoinen päähänsä aurinkoisen kukkahatun ja tottakai itelle piti saada kans! Pöytäprojektikin edistyy, mutta raportoidaan siitä sitten jahka on kaikki tuolit kasassa ja maalattuna.
Kassalan työleiri osa 101
No jopas, sieltähän se kesä tuli. Ja sen myötä pakottava tarve aloittaa terassin kalustus. Minulla on visio siitä mitä haluan, mutta lompakko on tämän tiellä. Joten DIY linjalla mennään jälleen kerran. Kuutisen vuotta sitten siskolta jäi 4 hengen ruokapöytä ylimääräiseksi. Mallia ihan perusperinteinen mäntyinen ruokaryhmä. Matkan varrella on ryhmä kokenut pariinkin otteeseen tuunausta. Muuton yhteydessä mietittiin jo, että eiköhän tuo ole aikansa palvellut. Pari vuotta ulkona parvekeella käytössä, millon minkäkin projektin (esim. auton osien puhdistus) alustana, jättivät jälkensä. Noh, mukaan lähti kuitenki, että jos.. Ja tänä viikonloppuna tuli se JOS eteen.
Tästä lähdettiin liikkeelle pöydän kannen kanssa…Paria tuntia myöhemmin hiontapölyn laskeuduttua tilanne jo vähän vähemmän epätoivoinen.Ja sitten maalia pintaan, sitäkin kun sattui olemaan valmiina hyllyssä. Kannelle tulee vielä vähän lisää tuunausta, mutta siitä lisää myöhemmässä vaiheessa..
Tuolit pistettiin muuton yhteydessä ihan osiin, osaksi siksi, että pari jalkaa tarvitsee hieman liimaa ja olivatpahan nätimmin nipussa. Sillä aikaa kun toinen puolisko alkoi liimailemaan, niin allekirjoittanut hinkkasi puupalasia.
Tällä hetkellä hionnat on kutakuinkin tehty, seuraavaksi sitten sutimaan maalia ja kokoamaan ja kassellaan myöhemmin miltä näyttää..
Viikonloppuna, tai oikeastaan lauantaina illalla käynnistyi sitten leikkimökin rakentelukin. Tarkoitushan oli tuota tehdä vasta myöhemmässä vaiheessa, kesälomalla, mutta miksipä jättää huomiseen sitä minkä voi tehdä eilen? Kerran intoa riittää ja materiaalejakin löytyi hups tups yhtäkkiä, niin sunnuntai aamun ratoksi sai ihmetellä, että nopsaan ne isännät tuuskaa, kun sille päälle sattuu. Melkein koko mökki kokoamista vaille valmiina. Mutta kertokoon tuo isäntä itse projektin vaiheista lisää..
Inspiraatioita ja aarteita
Viimeksi oli mainintaa valmistuneesta käsityöprojektista, josta nyt ei vieläkään kunnon kuvia ole, kiitos sateisen sään. Mutta tyydytään nyt huonoon puhelinkuvaan ja sanalliseen selitykseen.
Inspiraatio lähti tästä kuvasta..
Sain vision hameesta ja ihan pakko oli heti päästä toteuttamaan. Kaapin pengontaa hetki ja löytyi valkeaa, mustaa sekä violetinsävyistä lankaa. Ei muuta kuin langat puikoille ja työstämään. Ohjeita ei sen kummemmin ollut, mitä nyt hieman tuosta valmiista mallista kattelin osviittaa mitoista ja kavennusten paikoista. Soveltaen siis, jälleen kerran. Lopputulos oli enenmmän kuin nappisuoritus. Oon tosi tyytyväinen! Hinku jäi vielä toiseenkin, mustavalkoiseen versioon. Talvea ajatellen kummittelee mielessä myös tuo mekkomainen malli… Eikä tuota kovin kauaa tullut tehtyä, tai siis olihan tuo kolmisen viikkoa puikoilla, mutta ei kovin monena iltana tullut kyllä neulottua. Että yllättävän nopeasti eteni silloin kun sitä ehdin tekemään.
Tällä viikolla sain lankalahjoituksen. Toisen puoliskon täti lahjoitti minulle pari säkillistä lankojaan! Oli villalankaa, puuvillalankaa, viskoosia, silkkiä… Kertakaikkinen aarreläjä! Eihän siinä kauaa tarvinnut katsella, kun iski ensimmäinen visio. Samettilangasta yläkerran vessaan matto! Pienoiskokoinen juhannusruusu valmistui hetkessä. Ja sopii kyllä oikein hyvin paikalleen, vaikka epäilytti ensin tuo pyöreä malli. Mutta on kuin tehty sinne!Tällä viikolla on lopultakin saatu sadetta, kasvimaa on kärsinyt kuivuudesta, mutta nyt siellä rehottaa oikein mukavasti. Ja kun seuraavaksi saadaan sitä enemmän kaivattua lämpöä, niin kasvihuoneellakin alkaa tapahtumaan entistä enemmän, tai ainakin näin toivon!
Sateesta on kyllä ollut muutenkin hyötyä, sillä pitkästä aikaa on ollut koti pullantuoksuinen. Muksujen kanssa leivottiin vallan maistuvaisia pullia!
Pihapuuhia ja kasvihuonehommia
Aavistuksen verran lämpöisemmät kelit ovat innostaneet pihan tonkimiseen astetta enemmän. Kasvimaan kupeeseen on tullut kärrättyä jokunen kärry joutomaata ja muutamia kiviä on taas kaiveltu ylös. Suurena tavoitteena himpun verran tasaisempi piha.
Pientä kasvojenkohotusta on tullut annettua parille kukkapenkille. Kassellaan sitten syksyllä tai ensi keväänä, että jäävätkö kukkapenkit nykyisille paikoilleen. Pienempi saattaa kyllä saada lähdön… Pari ennen ja jälkeen kuvaa näistä pikaparanteluista tässä.
Kasvihuoneen kasvatit näyttävät jäävän eloon. Ovat jopa kasvaneetkin. Ja pari tomaatinraakiletta on yhteen varteen ilmestynyt. Kovin hidasta on, mutta josko ne kelit nyt lämpenevät, niin ehtisivät satoa kasvatukset tuottamaan. Viikko sitten kylvin sinne hernettä mattimyöhäisenä ja pihan yrttilaatikkoon on yrttejä esikasvatuksessa. Herne on lähtenyt vauhdilla kohti korkeuksia, mutta saattaahan se olla, että olisi kannattanut ostella jo valmiiksi kasvatetut yrtit, niin olisi niistä jotakin iloakin tälle kesälle. Mutta mitäs kivaa siinä nyt olisi? Eipä nuo tuolla ulkosalla sen häävimmin olisi kasvaneet. Muutaman mansikantaimenkin hain malliksi kasvamaan, jospa muksut saisivat kertaalleen edes oman maan mansikan…
Illan päälle pitänee kuvata kunnolla valmistunutta käsityöprojektia ja kirjoitella siitä sitten oma tarinansa.
Väliaikakatsaus kasvimaalle
Juhannus alkaa olla taputeltu. Meidän juhannus koostui ystävistä, grillailusta, saunomisesta, pihahommista ja ystävien kanalan rakennusprojektista. Ruokaa on ollut yltäkylläisesti tarjolla ja sen nahoissaan taas tuntee, joten uusi elämä alkaa siis jälleen kerran huomenna ;)
Pitaleivät, pulled pork ja texmex -voileipäkakku onnistuivat erinomaisesti, taatusti tulee tehtyä toistekin!
Kasvihuoneen viereen askarteli isäntä pari kukka-/yrttilaatikkoa ja raparperille oman kehikon. Toiseen laatikkoon istuttelin kesäkukkia ja toiseen tulee sitten yrttejä jotka vielä ovat kasvihuoneen puolella esikasvatuksessa. Kylmät kelit eivät oikein edistä tätä kasvatustouhua, mutta josko kesää olisi vielä jäljellä…
Kasvihuoneen puolellakin siinä mielessä positiivista edistystä tapahtunut, että toistaiseksi ainakin on suurin osa kasveista hengissä. Ehkä jopa hieman kasvaneetkin. Taidan kuitenkin tulevalla viikolla vierailla jollakin puutarhaosastolla hakemassa pientä täydennystä..
Juhannuksen kunniaksi saatiin kasvimaaltakin jo ensimmäisiä tuotoksia ruokapöytään asti. Salaatti on keleistä huolimatta kerennyt kasvaa jo syötävään kokoon. Nappasin salaatinlehtien lisäksi muutaman katkenneen sipulinvarrenkin antamaan makua juhannussalaatille. Hyvää oli sekin.
Rikkaruohojen seasta löytyi mukavalla alulla olevia porkkanansirkkoja. Myös tilli sekä persilja sieltä koettavat kohottautua korkeuksia kohti. Pienenpieni perunapenkki puolestaan rehottaa lupaavasti, sekään ei ole onneksi tykännyt kylmästä huonoa. Jospa se tästä!