Joulun tulo alkaa hiljalleen näkyä sisälläkin. Verhoja on vaihdeltu ja valoja ripusteltu sinne tänne. Ensimmäiset joulukukatkin on jo hankittu. Tosin pakko todeta, että ihan liian vähän on joulujuttuja nurkkiin kertynyt, mikä ehkä johtuu siitä, ettei ole aiempina jouluina tullut isommin kotia laitettua. Joulu on tähän asti aina reissattu mummolasta toiseen ja asunnot ovat olleet huomattavasti pienempiä. Silloin on riittänytkin se pieni laittaminen. Tänä vuonna vietetään ensimmäinen kotijoulu. Ja muutenkin on intoa ja halua laitella kotia oikeasti jouluiseksi. 

Viime viikot ovat menneet tiiviisti kaikenlaisten pikkupuuhien parissa, joululahjalistan lyhentämisen lisäksi myös keskimmäisen muksun 4-vuotissynttäreiden valmistelu on ottanut oman aikansa. Ja tietysti ne joulukortit…

Työn alla on ollut myös mm.  kummitytön synttärilahjahippo, esikoisen pörröhuivi sekä veljen tilaama ”ruma sekä kirkasvärinen koiran villapaita”. Koira rassu, mutta jospa vähän toisi heijastusta pimeään tämä kasarihirvitys.

Lunta ja pakkasta toivoin viimeksikin ja sitä vähän muutamaksi päiväksi saatiin lumimyräkän myötä. Nytpä ne ihanat talvisäät ovat (jälleen) muisto vaan, mutta näihin kuviin ja tunnelmiin, josko kohta ulkona näyttäisi taas tältä.

Keittiössä leivotaan ja säilötään herkkuja talteen. Omenoista on leivottu eräskin piirakka ja kokeilin uutena tuttavuutena uuniomenahilloa. Tuli herkkua!Leivinuuni lämpeää taas säännöllisesti, joten omatekoinen ruisleipä ja pitkään haudutetut lihapadat ovat jälleen listalla. Syksyllä maistuvat myös maukkaat keitot ja pulla!Esikoisen ollessa eskarissa ollaan poikien kans monesti käyty vaunulenkillä, varsinkin jos on neiti saateltu kouluun, niin siitä on sitten mukava jatkaa vielä reissua. Pihaa puuhastellaan hiljalleen talvikuntoon, liiteri täytettiin puilla ja tottakai lapset osaa ottaa riemun irti kaikesta!

Sitä meidän syksyyn kuuluu, kotoilua.

Näitä pöllölapasia oon jo viime talvena ihaillu, mutta nyt se sitten iski. Tytölle oli sellaiset saatava. Mallihan löytyy Raverlyn ihmeellisestä maailmasta nimellä Horatio & Oren. Kertakaikkisen ihanat! Ja mieluiset myös tytölle.Pöllöthän olivat niin herttaisia, että miehen siskot halusivat kukin omansa. Sinistä, punaista, turkoosia… Omat pöllöt odottavat myös väripäätöstä, kauhean vaikea valita…
Villasukkatehtaalla on työstetty pienten varpaiden lämmikkeitä. Siskonpojan synttäripakettiin on tilattu Super Mario aiheiset sukat ja testiversioista tuli varsin kelvolliset. Nämä sukat päätyvät oman pojan jalkoja lämmittämään.Valmiiksi on neulottu myös toisen siskon lapsukaisten varpaiden lämmittäjät ja valmistuihan se sukkien alla pilkottava kirjomistyökin lopulta..
Parit myssytkin tuli tehtyä, toisesta ei kerennyt edes kuvaa nappaamaan, kun se jo lähti maailmalle. Tämä yksilö jää lämmittämään omaa päätä. Viimeisinpänä on valmistunut tällainen virkattu tähtipatalappu, ohjeen löysin täältä: http://www.eilentein.com/2011/10/tahtipatalappu.html?m=1

Aika ihana tämäkin, vaikka ohjeesta poiketen onkin vain kuusi sakaraa.

Ja sitten seuraavia ideoita työstämään!

Meillä ei neulota, eikä kudota vaan lankaillaan. Niin on keskimmäinen asian ilmoittanut. Äiti lankailee. Hirmuisen ihanasti ilmoitettu. Noh, äitihän on viimeaikoina pistänyt taas puikkoja heilumaan ja yhtä jos toista on lankailtu.

Tyttären ihanat pitsisukat valmistuivat jämälangoista. Alkuperäinen ohje Novitan arkistoista, mutta eipä niitä ohjeita taaskaan jaksanut sen kummemmin seurailla, joten jälleen kerran sovellettu lennossa oman näköiseksi.Kaulahuivia, pipoja…
Raitasukkaa pukkaa tädin mussukoille <3
Ja seuraavaksi listalla tytölle uudet lapaset, pojille myös sekä sukat että lapaset. Pipoja taisi olla ennestään, mutta veikkaanpa, että kylmenevien kelien myötä on tällekin syksylle pakko jotain uutta ja kivaa keksiä. Tonttutöitä on myös kirjailtu ylös, niitä sitten yötä myöten lankaillaan, niin ei pienet silmät ole näkemässä ihan kaikkea..

Terassikalusteetkin valmistuivat tuolien osalta. Mutkia oli matkassa, mutta lopulta kaikki neljä tuolia kuitenkin läjääntyivät ja saivat maalin pintaan. Tuli oikeinni hyvä. Ensi kesäksi sitten vielä pieni lisäys tuoleihin, tummat pehmusteet istuinosalle…

Viikonloppuna retkeilimme lasten kanssa laavulle makkaranpaistoon. Matkan varrelta lapset keräilivät puolukoita ja kummastelivat metsän sekä suon ihmeellisyyksiä. Nyt onkin aivan täydelliset syysretkikelit, lämmintä mutta kuitenkin raikkaan syksyistä.

Syksy on herätellyt taas kesäunilla olleen leipurin. Keittiössä touhuilu houkuttelee kummasti, kun kelit ovat viilentyneet ja satokausi parhaimmillaan. Viikonloppuna herkuteltiinkin sitten kaalilaatikon, porkkanasämpylöiden sekä kesäkurpitssuklaakakun kera. Soseutin lasten poimimat puolukat kaveriksi ja testattiin maustekurkut (onnistuivat ihan täydellisesti, seuraavaan satsiin on kurkut jo kasvihuoneesta kerättynä).Muitakin herkkuja on loppukesän aikana tullut leivottua. Ihan niitä perinteisiä klassikoita, jotka ovat parhaimmillaan tuoreista marjoista loihdittuna. Mustikkapullat, marjapiirakka, brita-kakku… Omaa kotia on keretty jo reilu puoli vuotta asuttaa, elokuun lopulla pistettiin sitten pöytä koreaksi, kutsuttiin ystäviä kylään ja pienimuotoisesti sitten juhlistettiin tätä omaa tupaa.