Taas on ehtinyt ahkeroimaan käsitöiden kanssa, kun lievää takatalvea on kehitellyt ja lapsetkin ovat olleet puolikuntoisia. Leikkimökin verhojen työstö eteni koekappaleeseen asti. Siitä tulikin aivan passeli verho alakerran vessaan. Poikien reissussa aloitetut lapaset sain myös valmiiksi. Tyttösen lapaset ovat parhaillaan työstössä.Pääsimme poikien kanssa viikolla vihdoinkin kyläilemään opiskeluaikaisen ystävän luo ja koska kyseessä oli ensimmäinen visiitti siellä, halusin jotain pientä tuliasta sinne viedä. Vieminen osottautui nappivedoksi, värien puolesta olinkin jo aika varma.
Muitakin valmistuneita töitä on, mutta esitellään ne jahka ovat saajilleen ensin ennättäneet.
Kirjoittajan arkistot: Moikku
Keväästä talveen ja takaisin
Viimeaikoina on voinut todeta taas sen, että kyllä kevät on tässä maassa jännää aikaa. Kun täälläpäin lumet alkavat kaikota hiljalleen (paitsi tästä meidän pohjoisrinteen varjoisalta pihalta) niin kotiseutu Kainuussa puolestaan kylpee lumessa. Molemmista keleistä on päästy tässä nyt nauttimaan, kun teimme viikko sitten pikaisen viikonloppureissun mummolaan.
Lahjoja, lahjoja….
Pihatouhut ja kevätkeleistä nautiskelu on hieman hidastanut käsitöiden tehtailua, mutta koko ajan on jotain työn alla. Ja kiitos merkkipäivien sekä muiden ilmaantuvien tarpeiden, niitä myös saan valmiiksi asti.
Tupaantuliaslahjaksi pannulappuja…
..isälle sukat syntymäpäivälahjaksi....velipoika sai puolestaan huovutetut lapaset.Lista on loputon. Lapset tarvitsevat uusia lapasia, leikkimökin verhoihin on ihanan pirteä idea jo kytemässä, lisää synttärilahjojakin on suunnitteilla sekä työn alla.. Sopivasti tässä sään puolesta näyttää olevan vähän tympeämpää keliä pari päivää ja sairastupaakin vaihteeksi viritellään pystyyn, joten eiköhän tässä taas valmistu pari työtä käyttöön asti.
Touhukas kotiloma
Talvilomaviikko alkaa lähestyä loppuaan. Ja kylläpä on ollut niin touhukas viikko, että ei ole iltaisin tarvinnut unia houkutella. Allekirjoittaneenkaan. Joka päivälle on mahtunut kyläilyjä ja touhuja. On nähty kavereita, ulkoiltu, saunottu ulkosaunassa, paisteltu makkaraa.. Ja onneksi on oltu jopa terveinä!
Viime viikolla valmistui toinen valtavan ihana pöllö, kummitytön syntymäpäivälahjaksi. Kolmaskin jo suunnitteilla ja tuskinpa siihen jää.. Sukkia ja muita touhuja on taas tekeillä, valmiiksi asti ei ole vaan vielä ehtineet. Sosiaalinen elämä ottanut sen verran voimille, että iltaisin on sohvan nurkassa paremminkin torkuttu, mitä puikkoja heiluteltu.
Lomalla on myös leivottu, helppoja ja nopeita leipomuksia. Tällä kertaa mustikkamuffinsseja sekä kauralastuja. Aina sen vaan jotenkin unohtaa, miten vaivattomia nämä ovat, pitäisi tehdä useammin. Varsinkin kauralastut ovat nopeasti valmiita, jos pitää äkkiä saada kahvin seuraksi tarjottavaa.Pihapiiristä kaadettiin eilen muutama mänty pihaa varjostamasta. Tänään onkin lapset sitten rymynneet innoissaan puiden seassa ja majaa on oksista rakenneltu. Huomenna alkaa sitten siivousurakointi. Puut karsitaan ja pistetään pöllit pinoon. Ainakin teorian tasolla näin.
Väriterapian tarpeessa
Melkoista tunteiden vuoristorataa tämä elämä välillä. Joten koska toinen puolisko vietti viikonloppuna iltoja tallilla oman projektin kimpussa, niin itse upottauduin väriterapian pariin. Ajatustoiminta ei kovin monimutkaisiin töihin taipunut, niinpä ohjelmassa oli lapasia sekä huonoja leffoja.
Kertokoon seuraavat kuvat syyn siihen, miksi olen näihin nyt ihan koukussa.
On ne vaan niin nättejä.
Eipä pöllömpi pöllö
Kun ystäväni tuleva perheenlisäys tuli syksyllä tietoon, tiesin heti mitä aion pienelle tehdä. Halusin lahjaksi antaa jotakin sellaista, mikä kulkisi matkassa pidempään. Jotakin ajattomampaa ja kenties semmoista, mikä jäisi muistoksi. Kaapissa oli lankojakin valmiina, niin sitten vaan odottelin, että minkäs väristä pöllöä rupean työstämään. Pieni etiäinen oli pojasta, niin sinisävyisenä aloin suunnittelemaan ja niinhän siinä sitten kävikin.
Joten saanko esitellä, unipöllö pienelle pojalle:
Kuten aiemmin esitelty hippo, tämäkin on niin symppis kaveri, että sydän sulaa. Meidän neiti ilmoitti heti haluavansa samanlaisen ja onpa mielessä muitakin, joille tämmöinen voisi olla mieleen..
Herkkuvälipala, tuuttisämpylät
Laskiaisena yksi jos toinenkin vannoi tuuttipullien nimeen. Itsehän en tätä kerennyt testaamaan, ensi vuonna varmasti tulee kokeiltua. Mutta sitten kaverini oli hoksannut kokeilla sämpylää tuuttina. Oi mikä herkku! Aivan loistava retki- ja piknikeväs. Ja sopii kyllä varmasti illanistujaisiinkin. Tänään tuutit toimivat välipalana. Täytteinähän voi käyttää mitä vaan, nyt käytimme salaatinjämiä, kinkkua ja juustoa. Sämpylät tein tällä ihanalla tomaattisten solmusämpylöiden ohjeella:
1 prk (2,5 dl) Valio Crea® ruokakermaa Mustapekka®
25 g hiivaa
1/2 tl suolaa
1/2 rkl sokeria
1 rkl tomaattipyreetä
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl Valio Oivariini® juoksevaa
Murenna hiiva kädenlämpöiseen ruokakermaan. Lisää suola, sokeri ja tomaattipyree.
Alusta taikinaan jauhot ja lopuksi Oivariini.
Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi liinalla peitettynä.
Vaivaa kohonnut taikina. Leivo siitä sormen vahvuista tankoa.
Leikkaa tanko 14:ään osaan. Pyöräytä ne solmuiksi. Laita leivinpaperille pellille. Kohota sämpylät.
Kypsennä solmusämpylät uunin keskiosassa 225 asteessa n. 11 min tai kunnes kypsiä.
Solmun sijaan pyöritin taikinan foliotötterön ympärille.
Ihana vinoraita
Jälleen kokeiltu jotain uutta. Aivan ihana virkattu vinoraitamatto! Sisko kyseli voisinko tehdä hänelle uuden maton vessaan. Päädyimme mallissa vinoraitaan ja kyllä kannatti. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen, tämmöinenhän on ihan pakko omaankin käyttöön tehdä!
Pikkuruisia lahjoja on myös maailmalle lähtenyt. Tädin murut saivat ystävänpäivälahjaksi heijastavat pöllöt.
Vauvauutisiakin on taas saatu, ystävän yllätysvauvelille lähtivät pikkuiset varrelliset huovutetut tossut. Kokeiluluontoisesti semmoiset eräänä iltana tein, joten uutisen saatuani sainkin samontein laitella pientä lahjaa postiin. Ruusukortin kera.Toinenkin vauvalahja on maailmalle lähtenyt, mutta siitä tarinaa myöhemmin.
Pikainen tupaantuliaislahja
Saimme perjantai iltana kutsun kavereidemme uutta asuntoa katsomaan. Noh, tiedossahan muutto on ollut, mutta onko siihen muistanut valmistautua. No ei. Siispä ideointi käyntiin ja kaivelemaan laatikoita, onko mitään tehtävissä näin lyhyellä varoitusajalla. Tässä vaiheessa voi todeta, että fiksumpi kävelisi kauppaan ja ongelma ratkaistu. En mennyt kauppaan.
Jouluprojekteista jäi vielä jonkilainen määrä erilaisia kuteita ja niistäpä ratkaisu tähän ongelmaan. Pieneen tilaan pieni matto tai voihan tuota käyttää vaikka pöydälläkin. Siihen vielä lisäksi virkkasin ja huovutin patalapun sekä pannualusen.
Viikonloppu on tällä kertaa mennyt varsin sosiaalisissa merkeissä, paljon kyläilyjä ja tottakai laskiaissunnuntaita on vietetty myös ulkoillen. Ja ulkoilun päälle pullia!
Perjantain hampurilaiset
Viikonloppu ovella ja jääkapissa aika tyhjää. Kuitenkin perjantain iloksi halusin jotakin normaalista poikkeavaa värkätä. Koska kaapissa on jauhoja ja jauhelihaa pakastimessa, niin siitä se ajatus sitten lähti. Pian oli pellillinen pihvejä sekä sämpylöitä tehtynä, siihen sitten kaveriksi vielä kaapin perukoilta löytynyttä salaattia, tomaattia, paprikaa sekä siivut oltermannia. Lapset lorauttivat himpun ketsuppia mausteeksi, me aikuiset sitten oltiin hurjia ja lisättiin myös hieman sinappia. Hyvää oli ja kaikilla masut täyttyi.
Ja kyllä, olenpa edellisen päivityksen jälkeen ehtinyt saada valmista taas käsitöidenkin puolella aikaan. Yhdet harmaaruskeat lapaset valmistuivat ja toiset suorastaan synkeän vihreät odottavat huovuttamista. Seuraavaksi pitää ottaa värikkäämpää settiä, ettei liian synkeäksi pääse. Alkuviikosta saa muihin projekteihin haettua lankatäydennystä, niin josko välillä muutakin kuin lapasia. Ehkä.