Tällä viikolla on aurinko hellinyt välillä niin paljon, että ulkona oli suorastaan lämmin. Sehän tarkoitti sitä, että pihalla lumen alta alkoi sora paistamaan ja lapset viihtyivät pimeän tuloon asti ulkona mutaleikeissä. Loppuviikosta yöpakkaset ja kylmä viima viilensivät kelin ja jäädyttivät hanget, joten nyt viikonloppuna päästiinkin keväthangille kirmailemaan ja pajunoksia keräilemään.Viikon aikana on iltaisin tullut väkerrettyä pieniä ja nopeita käsitöitä. Jämäkuteista on syntynyt jokunen virkattu kori. Aina nämä tekeleet johonkin vaan katoavat, nytkin yksi pieni kori lähtee täytettynä pääsiäiskokolle arpajaispalkinnoksi, kuten myös yhdet sukkaparit.
Soma pieni paketti siitä tulikin.Valkoisesta trikookuteesta tuli väännettyä pienellä koukulla melkoisen jämäkkä kori. Sormet olivat kyllä tiukalla tässä touhussa, mutta lopputulos oli sen verran hyvä, että kannatti tuskailla.
Ihanan iloinen ja värikäs pääsiäisasetelma syntyi keltaisista tulppaaneista sekä pajunoksista joille ripustettiin koristeita.
Virkkailujen lomassa tuli työstettyä myös tällainen kahden käden lapanen. Eipä ole ennen tämmöistä tullut tehtyä, mutta nopea neulottava oli.
Kirjoittajan arkistot: Moikku
Sukkaloistoa
Lomailun aikana valmistui kolmet keskeneräiset sukat. Siivotessa nimittäin löysin parit aloitetut sukkaparit, jotka olin autuaasti unohtanut joulureissulla käsityöpussiin. Ja loman alkuun valmistuivat jälleen yhdet ihanat selbusukatkin.Kuplasukat..
..ja vihreäraitaiset melkein perussukat, näissä tosin lanka loppui hieman kesken, joten ihan ei identtiset tulleet.
Kevätkylvöjä kasvihuonetta ajatellen on myös aloitettu, mutta josko se tuo toinen osapuoli niistä kertoisi tarkemmin.
Lomailua!
Viime viikolla oli hartaasti odotettu hiihtolomaviikko. Lomailu sisälsikin runsaasti ulkoilua ja jauhopeukalotkin olivat vauhdissa. Kun tyttösen kanssa leivottiin mokkapaloja, niin pojathan halusivat leipoa keksejä. Pyöriteltiin sitten kaapista löytyvistä aineksista kaakao-pähkinäkeksit. Hyviä olivat ja nopeasti katosivat.Lomaviikon hallitseva väri oli harmaa, ei aurinko paljon pilkahdellut. Mutta sepäs ei menoa haitannut, vaan aikaa kulutettiin useampaan otteeseen mäenlaskussa…
..myös retkeilyä oli ohjelmassa ystäväperheen kera. Hyvin upposivat eväät ulkoilmassa!Puolen viikon maissa pakkasin lapset sekä kamppeet autoon ja suuntasin muutaman yön reissulle Kainuuseen. Lunta ja talvitouhuja riitti, mummon paistamat letut maistuivat ulkosalla.
Pilkilläkin käytiin, tosin saalis jäi haaveeksi, kun ihan ei malttia istumiseen ollut. Kummasti ne korkeat lumipenkat viehättivät ja innostivat ulkoleikkeihin.
Neulontaa ja leivontaa
Toinenkin kummityttö täyttää pian vuosia ja tällä kertaa olen puolestaan etuajassa. Tyttönen tahtoi pöllölapaset, joten sellaiset lehahtivat puikoilta alkuviikosta ja nekin ovat jo lämmittämässä saajansa sormia. Toki jotain pientä vielä virallisena päivänä tulee saamaan…
Hiihtoloma alkaisi olla jo ovella. Pojat sen tänään pääsivät aloittamaan, joten tilanne vaati mokkapaloja. Leivontaa ei pahemmin ole tullut harrastettua kuluneena talvena, josko lomalla ehtisi paremmin. Nämä mokkapalat tehtiin tyttösen kanssa yhdessä. Äiti vähän neuvoi ja ohjasi, auttoi vaikeimmissa kohdissa. Mutta melkein kuitenkin teki itse.
Aina viime tingassa
Se on kumma miten ne hommat tahtoo aina jäädä viime tinkaan. Nämä sukat ovat menossa kummitytön lahjapakettiin. Hyvissä ajoin aloitettu, mutta sitten pääsi käymään vanhanaikaisesti ja lanka loppui pari senttiä ennen valmistumista. No mutta, eihän sillä nyt kiire, eihän? Eilen sain lopultakin hommattua sen puuttuvan kerän ja sukan valmiiksi tämän päivän juhliin. Ihan ajoissa, eikö? Monta tuntia jäi tällekin päivää aika…Puiden nurin menosta on ollut kummasti riemua pikkuväellekin. On taas rakennusmateriaalia jos jonkinlaiseen majaan. Tässä yksi versio, lumikasaan/lumilinnaan värkätty pikku pesä.
Toisestakin kaadosta löytyi pari kuvaa, vaikka itse en paikanpäällä silloin ollutkaan. Esikoinen oli ehtinyt nappaamaan kuvan yläkerrastakin käsin, ennenkin puut oli karsittu ja lumi pääsi ne peittämään.
Kummasti se piha vielä tästäkin kaadosta avartui, vaikka puut niin kaukana olivatkin. Kesä näyttää, saadaanko sitä valoa pihaan paremmin.
Iloiset lapaset
Tytön uudet lapaset kiilasivat jono kärkeen, kun jälleen kerran alkuviikosta niitä paikkasin. Ihanan iloiset ja värikkäät niistä tulikin. Kevään poistomyynnit lankahyllyillä ovat paha rasti.. Mutta jos heti tietää mitä niistä syntyy, niin eihän se silloin ole ollenkaan turha ostos? Alemman kuvan langat ovat jo muuksi muotoutumassa ja ylemmän kasan tuhoaminen alkaa viikonloppuna. Joten eivät kauaa tilaa kaapissa vie..
Helppo ja nopea kauluri
Se tuo toinen puolisko valitteli, että kaulurille olisi käyttöä noissa pihahommissa. Pikavilkaisu laatikolle ja siellähän oli yksinäinen kerä odottelemassa inspiraatiota. Värikin passeli sinisenharmaa, miellytti isännänkin silmää, joten ei muuta kun lanka puikoille. Aika ja käyttö näyttää pitäääkö pituutta hieman lisätä vielä, mutta ensivaikutelma miellyttää molempia. Ja jotta lista ei pääse loppumaan… Tyttö valitteli, että alkavat vuoden takaiset huovutetut lapaset kulua puhki. Ovatkin olleet kyllä todella mieluisat ja ahkerassa käytössä, moneen kertaan niitä on jo paikkailtukin.
Kevään merkkejä ja sukkasatoa
Se on selvästi kevät. Puuta on jälleen kaatunut, kuten toinen puolisko jo ehti kertomaan. Ystävänpäivän kunniaksi vietimme parisuhteen laatuaikaa, toinen sahaili mäntyjä pätkiksi ja minä sitten vaihtelevalla tyylillä kuljetin ne liiterin nurkille. Vielä on oksien raivaus kesken, kun haittaa tämä meneillään oleva harjoittelupätkä ikäihmisten parissa harrastamista. Ja jotta hommat eivät kesken jäisi, kun vauhtiin pääsee, niin eilen kaatui 15 puuta lisää tien varrelta. Hyvin mahtuivat pojat suurimman kannon päälle seisomaan ja tilaakin vielä jäi.Opiskelun ja kotielämän tasapainoilun lomassa on jonkin verran kuitenkin ehtinyt lankojakin muuttamaan muuhun muotoon. Kovin on verkkainen tahti siihen nähden mihin on tottunut, saattaa olla yksi sukka useita päiviä puikoilla. Mutta onpahan noita ehtinyt tässäkin välissä jokusen parin tekemään. Yksi virkattu korikin valmistui ystävän syntymäpäivälahjan osaksi.
Allekirjoittaneelle uusien mallien testailua ja iki-ihanat selbusukathan ne jälleen ovat olleet työstössä. Ja lisää pukkaa, kun vaan tunnit päivässä riittäisivät.
Hiljaiseloa
Joulu tuli ja meni, vuosikin vaihtui. Blogissa on ollut entistäkin hiljaisempaa monesta syystä. Loppuvuoden opiskelut vei mehut ja viimeisen kuukauden aikana ei montaa tervettä päivää ole tässä talossa nähty. Mutta jotta voidaan potkaista uusi vuosi käyntiin, niin otetaan pikainen tiivistelmä siitä mitä tulikaan tehtyä ja paketteihin käärittyä.
Pitkin vuotta tuli sukkia neulottua ja kaikki ovat paikkansa löytäneet, muutamat parit vielä ennen joulua valmistui, mm. nämä jouluiset sukat.Tonttuja valmistui läjä, niillä muistettiin mm. opettajaa, hoitotätejä.. eksyipä jokunen tonttu joulupakettiinkin.
Tonttutöiden välissä keskimmäinen muru sai uuden pipon ja sehän on ollutkin mahdottoman mieluinen.Tonttujen lisäksi myös kransseja tuli värkkäiltyä useampia. Lämpöisiä ja pehmeitä paketteja tuli myös peitoista, joita kolme kaikkiaan lähti maailmalle. Yksi valmistui perinteisesti niin viime tingassa, ettei sitä kuvaamaankaan enää ehtinyt.
Joulutunnelmaa (lunta ja pakkasta) haettiin perinteisesti myös Kainuusta.
Tästäpä se vuosi lähtee käyntiin, jospa alkukankeuden jälkeen saataisiin vähän vauhtia elämään.