Jos joku ei vielä ole huomannut, niin lähtökohtaisestihan kaikki projektit meillä alkaa nollabudjetilla. Kotiäidin ja nörtin tilit eivät aivan riitä kattamaan kaikkia haaveita ja turhia toiveita. Joten ensin katsellaan, mihin asti päästään ilman investointeja ja sen jälkeen hankitaan, yleensä vain se välttämätön paha. Kaikki tehdään siis hyvinkin pitkälti tunteella.

Tänään on äitienpäivää vietetty pihalla. Isäntä teki kasvihuoneelle uudistusta (kertonee siitä itse enemmän) ja minä laittelin mansikkamaata sekä kasvimaata kuntoon. Mansikkamaa on hyvä esimerkki näistä, tehdään sillä mitä on -projekteista. Mutta jälki nyt on vallan välttävä tähän hätään, ajaa asiansa. Teemme sitten sen isomman paremmin. Kasvimaa muotoutui jo melkein valmiiksi, hieman saa myyrä möyriä laajennusta lisää, jotta mahtuu pari riviä perunaa vielä täydentämään ryytimaata. Sipulit ja siemenet odottavat pöydän nurkalla maahan laittoa, se tapahtunee lähipäivinä.

Ja sitten sitä tilannekatsausta näihin muihin tekeleisiin. Vapun tienoilla tein lasten kanssa visiittiä siskon tiluksille ja pitihän sinne tuliaisia viedä mennessä. Emännälle patalappu, kummitytölle hiuspanta ruusulla ja pikku isännälle traktoripipo.Pientä muistamista omalle äidille ja anopille. 

Ja leikkimökin verhojen värimaailma alkaa hahmottua, valmistakin on jo tullut, yksi on enää aloittamatta. Hyvin kuluu kaikki pienet jämät tai muuten yksinäiset pienet kerät näihin. Tavoitteena olisi, että ensi viikonlopun aikana pääsisi aloittamaan mökin sisustamisen.