Taas on virrannut vettä sillan alla ja muita kliseitä. Edellisen kerran vintin remontointiin on tässä blogissa millään tasolla viitattu 2015 syksyllä ja realiteetit ovat melkolailla samassa pisteessä, hiljaista on ollut. Viimeksi suunniteltiin lämmityskaapelin asennusta verkkoon.
Suunnitella saa vaikka mitä. Nurkkiin oli hommattu valmiiksi 1040W ja 104m oleva saneerauslämmityskaapeli. Tuon kanssa painiessa tuli todettua että kaapeli ei todellakaan mahdu annettujen asennusohjeiden kanssa paikoilleen kun asennuksessa tulee jättää hajurako sekä kaapeliin itseensä että kiinteisiin rakenteisiin. Asennusyritys jäi siis yritykseksi ja koko työmaa jäi paussille muiden hommien jalkoihin odottelemaan inspiraatiota.
Jossain kohtaa tuli sitten tilattua uusi, lyhyempi lämmitysnaru. Watteja jotain vähän reilu 500 ja mittaa viitisenkymmentä metriä, eli noin puolet siitä mitä aikaisemmin. Jää nähtäväksi riittääkö lämmitysteho, mutta tälläkertaa asennus onnistui varsin kivuttomasti aikaisempaa suunnitelmaa mukaillen.
Kaapelin kiinnitystä verkkoihin tuli mietittyä moneenkin kertaan ja useammallakin päällä ja kaikkea mahdollista nippusiteistä jesariin tuli hahmoteltua. Nippusiteet noin periaatteessa voisivat toimiakin, mutta se vähä mitä nippusiteistä tiedän niin ne tahtovat ajan mittaan hapertua. Todennäköisesti tuolla lattian alla ilman UV-säteilyä nipparikin kestäisi ihan yhtälailla, mutta varmuuden maksimoimiseksi pyörittelin narun kiinni sähköjohdonpätkillä. Muovipäällysteinen kupari ainakin kestää lämpöä eikä vaurioita lämmityskaapelin pintaa vaikka lämpövaihtelut pientä liikettä aiheuttaisivatkin.
Ensitöiksi rullailin kaapelin noin suunnilleen auki että asennussuunnitelman sai todettua toimivaksi. Sen jälkeen ensimmäisen vaiheen kiristelyt, jonka jälkeen kaapeli asettui lopulliselle paikalleen ja lattianiskojen ylitykset sai mallattua kohdalleen.
Käsisirkkelin terä n. kahteen senttiin ja lattianiskoihin pari viiltoa. Sirkkelöinnin jälkeen taltalla ja vasaralla väli auki. Lämmityskaapelin siirsin luonnollisesti riittävän kauas sirkkelinterästä mutta jänisverkon ja hakasten läpi sahasin sen suurempia murehtimatta. Sahanpuru ja muutama kipinä sopii kuitenkin vähän huonosti yhteen etenkin sisätiloissa joten sammutin tuli nostettua käden ulottuville.
Sirkkelöintiurakan jälkeen homma siirtyikin sitten taas tallin puolelle. Kaapelin asennukseen kun kuuluu että lattianiskat suojataan metallilla. Noin käytännössä kun asiaa miettii niin homma tuntuu vähän joutavalta. Lämmityskaapeli kun antaa tehoa 10W/m ja lattianiskat ovat paksuimmillaankin 150mm, eli pahimmillaankin lankkua lämmitetään 1,5W teholla joka ei kyllä tee yhtään mitään vaikka lämmitys olisi täysillä vuorokauden ympäri. Vikatilanteet tietty erikseen, mutta jos tuo kaapeli meinaa tulipalon saada aikaiseksi niin vähän epäilen ettei siinäkään kohtaa tuo pellinpala paljoa vaikuta lopputulokseen.
Noh, valmistaja tuollaiset kuitenkin haluaa, joten mikäpä minä olen vastaan väittämään.
Peltisakset, ruuvipenkki, vasara ja silleen. Mitoitus on vähän sinnepäin, tarkemmin mittomalla olisi taaskin päässyt helpommalla, mutta korvataan puuttuva tarkkuus ylimääräisellä väkivallalla.
Muotoonveistetty pelti aikaisemmin tehtyyn koloon, paljon vasarointia ja muutama naula perään. Pallopäävasara toimii pellin muotoillussa oikein hyvin mutta suosittelen lämpimästi kuulosuojaimia. Kiinnitin erityisesti huomiota pellin nurkkiin ettei mihinkään jää teräviä nurkkia joihin lämmityskaapeli voisi itsensä nirhata hajalle.
Lopullisen asennuksen yhteydessä lisäilin vielä kiinnityspisteitä ja varmistin että kaapeli noin ylipäätään istuu siinä missä pitääkin.
Kaapeliasennuksen jälkeen päästäänkin sitten lopultakin levyttämään lattiaa. Materiaalina perus 22 millinen, ympäripontattu, lattialastulevy. Aikaisemmin irtirevityt levyt tuli nekin hyödynnettyä ja loppupelissä hävikkiä ei kovin kummoisia jäänyt.
Näkyvää jälkeä tulee neliötolkulla illassa, etenkin täysien levyjen kanssa. Kuvassakin näkyvät räpsylangan jäljet ovat, kuten arvata saattaa, niskojen kohdilla jolloin ei tarvitse arpoa mihin kohtaan tohtii ruuvin vääntää. Samaten levyjä asetellessa merkkasin lämmityskaapelin ylitykset huolella. Tässäkohtaa saattaisi hieman harmittaa jos lämmityskaapelin teurastaisi puuruuvilla. Levyt vetelin kiinni niskoihin 60×5 puuruuveilla, eipähän pääse karkuun. Vanhojen levyjen pontit eivät istu aivan viimeisen päälle tiukasti toisiinsa, mutta eiköhän päälletuleva laminaatti pidä huolen siitä että muutaman millin rako siellä-täällä ei aiheuta sen kummempia toimenpiteitä.
Hieman palasteluksi homma paikoin meni, mutta minkäpä tuolle mahtaa. Samaten tuossa kattorakenteiden kohdalla on vielä lattiassa parisenttiä syvä kolo johon pitää jotain järkevää keksiä. Ajatuksia tuolle on jo useampikin, katsotaan sitten joskus että mikä niistä on järkevin.
Nyt homma onkin taas pari viikkoa seissyt paikoillaan kun ensin työmaalla piti senverran hoppua ettei paljon siviilihuvituksiin ehtinyt ja viikonloppu sekä alkuviikko on mennyt vempatessa. Josko tämä nuhakuume kuitenkin viimeistään viikonloppuun mennessä helpottaisi niin saisi hommaa eteenpäin.