Tapahtuipa niinä päivinä, että parempi puolisko otti lapset mukaansa ja häipyi anoppilaan pariksi päivää. Oma leipätyö piti nörtin paikkakunnalla, mutta kun lapset olivat poissa nurkista niin iltapuhteena oli hyvä ottaa pieni maalausurakka sisällä ilman pelkoa pienistä kämmenenjäljistä tuoreella maalipinnalla.

Rouvalla kun oli järkkäri mukana reissussa niin kuvamateriaali on peräisin taas vaihteeksi kännykästä, mutta näillä mennään. Tästä siis lähdettiin liikkeelle:Vallitseva väri oli aavistuksen harmahtava. Projekti alkoi visiitillä romuonnelaan, vaikka tallista maalia löytyikin valmiina niin rulla halvinta maalarinteippiä ja maalaustela tarttui mukaan, kustannus 5€.

Sitten itse asiaan, ensitöiksi listat ja muu tauhka irti seiniltä

Ajatus oli nykäistä listat irti helposti, eli morapuukko listan väliin, pieni kopautus terän selkään ja vääntö. Teoriassa helppo temppu, käytännössä edellinen maalari oli hieman hankaloittanut hommaa kun siniharmaa maali oli vedetty pintaan listoja irroittamatta.

Vahingoiksi jäi kuitenkin yksi katkennut lista. Ei se nyt oikeasti ole niin iso homma ottaa niitä listoja irti, joten säästäkää ainakin seuraavan maalarin mielenrauhaa ja käyttäkää ne irti. Itse maalauskin on paljon mukavampaa kun ei tarvitse varoa listoja tai rasioiden kansia.

Lamppua irroittaessa löytyi ylläoleva pikku yllätys. Vuosien lämpötilavaihtelut oli tehneet tehtävänsä ja sähköjohtojen eristeet löytyivät silppuna valaisimen pohjalta. Oletettavasti viimeinen niitti eristeille oli lampun irrotus, kuvan mukaisessa kunnossa sulakkeet olisivat kyllä napsuneet välittömästi.

Koristeiden irrottelun jälkeen suojasin lattian pahvilla ja teippailin sulaketaulun reunat, ovenpielet ja sunmuun. Lattialle pahvia suojaksi pahimpia roiskeita vastaan ja sitten maalipurkki auki.

Pientä tilaa ei reilun kokoisella telalla kovin kauaa maalaile. Pohjan tumma väri ei kuitenkaan peittynyt kunnolla ennenkuin neljännellä kerralla, joten suurin osa ajasta meni lähinnä seuraillessa maalin kuivumista.

Kattoon tuli sovellettua samaa maalausta kuin joskus vuosi sitten tallin puolella tuleviin kattopaneeleihin. Laimennetaan siroplastia fifti-siksti suhteella veteen ja sutaistaan ohut kerros pintaan. Ihan täydellisen tasainen väri tuolla tavalla ei synny, mutta eroavaisuuksia pitää jäädä ihan katsomalla katsomaan ennenkuin pistävät silmään. Läpikuultava puu antaa kuitenkin vähän ilmettä muutoin valkoiseen tilaan.

4 maalikerrosta myöhemmin tila näyttikin sitten jo ihan hyvältä. Ne paikat mihin ei telalla mahdu tuli sudittua pensselillä. Telan jälki miellyttää ainakin omaa silmää enemmän kuin siveltimen rannut, mutta minkäpä teet. Ja tuo erilainen maalausjälki ei muutenkaan näy ellei seinää katso ihan oikeasti läheltä.

Seinien jälkeen olikin sitten vuorossa listojen maalaus. Periaatteessa helppo ja nopea temppu, listapino talliin, naulat irti, pikainen hipaisu hiomakoneella, maalit pintaan ja takaisin.

Käytännössä se harmaa maali oli aika ”¤”%!¤/%&!! lujassa ja kuudennen listan kohdalla hiomakone sanoi työsopimuksen irti. Pienen pohdinnan jälkeen (ajatuskulku meni aluksi suunnilleen näin: EI VITTU EI OLE TODELLISTA EI SAATANA) päädyin kohtuullisen luovaan ratkaisuun:

Seinältä rälläkän lamellilaikka pulttiin noin suunnilleen keskelle, pultti kiinni akkuporaan ja akkupora ruuvipenkkiin. Tarranauhalla akkuporasta nappi pohjaan ja listat siitä läpi.

Kirosanojen, muutaman oluen ja hionnan jälkeen sitten samaa laimennettua maalia pintaan kuin mitä kattoonkin tuli läträttyä. Maalin kuivumisen jälkeen sitten listat takaisin paikoilleen. Asentaessa tuli huomattua, että kaikki on ryssänjiiriin tehty, suurin osa listoituksesta on liian kapeita käyttökohteeseen ja osa on muuten vaan nähnyt paljonkin parempia päiviä. Eli joskus hamassa tulevaisuudessa pitää uusia kaikki listoitukset tuohon(kin) tilaan.

Lopputuloksesta tuli kuitenkin ihan siedettävä, seiniä ei tullut pohjustettua sen kummemmin. Pahimmat pölyt ja hämähäkinseitit pyhkäisin rätillä ennen maalausta, mutta ylimääräisiä ruuveja en irrotellut tai minkäänlaisia tasoitteluita en tehnyt.

Kuten kuvassakin näkyy, niin se säleiksi mennyt lista ei löytänyt tällä aikataululla korvaajaa. Laitetaan sekin sitten joskus syssymmällä, tallissa on hataran muistikuvan perusteella samanlaista listaa pätkä.

Projektille tuli hintaa jo mainitun vitosen lisäksi n. kolmasosa siroplast-maaliämpäristä, koko hommasta selvittiin kuitenkin n. 30€ budjetilla ja kahden illan sutimisilla. Kolmannen päivän aamuna tuli vielä napattua listat takaisin kiinni.

Eteinen tuntuu nyt todella paljon suuremmalta, valoa on tullut lisää aivan järkyttävän paljon ja yleisilme koko kämpässä on nyt siistimpi ja yhtenäisempi. Suosittelen, ei ole paha rasti.