Taas on niin monenlaista hommaa tekeillä ja osa niistä jumittaa syystä jos toisesta, että tuntuu ettei mikään valmistu. Ideoita taas enemmän, kun aikaa niiden toteuttamiseen. Mutta jos jokaisen idean aloittaa, niin eikös se sitten meinaa, että ne joskus sitten valmistuvatkin? Tällä logiikalla mennään ja aina niitä sitten valmiiksikin saa.
Kylmä tosiasiahan on se, että se on syksy. Ja kuten aina, tänäkään vuonna ei ole lasten villasukat/lapaset jne valmistuneet ajoissa. Niinpä niitä sitten etunenässä. Seuraavaksi taas läjä huonoja kännykkäkuvia huonolla valolla, kun ei koskaan tule kuvattua ajallaan ja hyvässä valossa.
Nyt on taas suunnaton innostus raitoihin ja väreihin. Ystävän jalkoja lähti lämmittämään nämä pitkät raitasukat, värimaailma on kyllä taas ihan lemppari. Kuopuksen jaloille ihan perussukkaa, vähän pidemmällä varrella tällä kertaa.
Kummasti ne lapaset on kesän aikana parinsa kadottaneet, joten ei se auta, kun uusia pukata tulille. Esikoisen sormia ja mieltä lämmittämään nämä kukkaketolapaset. Paksummasta langasta sitten on jo pöllöt tilattu…
Jonkun aikaa valmiina ovat nämäkin polvisukat olleet, pitsipintaa edessä ja takana, harmittavasti lanka ei ihan ole omiaan kuvioinnille.
Aina ei mene ihan niinkuin ajattelee. Lähdin tekemään esikoiselle sukkia, mutta matkan varrella ne muuttuivat lapasiksi (peukalot vielä puuttuu) uutta sukkaa siis tulille ja nyt ollaan molemmat tyytyväisiä. Vielä kun sen parin tuolle saa valmiiksi….