Se tunne, kun iskee idea ja on vaan ihan pakko heti toteuttaa. Saamassani lankaläjässä oli kiehtova jättimäinen kerä pehmeää mysteerilankaa. Samontein, kun kerän näin, kolahti ajatus pehmoisesta matosta. Pari päivää maltoin ajatuksen itää, mutta sitten oli pakko tarttua tuumasta toimeen. Ensin kerin langan kaksinkertaiseksi ja sittenpä vääntämään. Maton tein ”Aura-maton” ohjetta soveltaen ja jälleen työ eteni varsin vauhdikkaasti.

Lopputulos oli juuri mielikuvan mukainen, kevyt ja pehmoinen pieni matto. Tälläkään kertaa ei valmista paikkaa työlle ole, mutta tuskinpa jää nurkkiin tyhjänpanttina pyörimään.