Viimeaikoina on voinut todeta taas sen, että kyllä kevät on tässä maassa jännää aikaa. Kun täälläpäin lumet alkavat kaikota hiljalleen (paitsi tästä meidän pohjoisrinteen varjoisalta pihalta) niin kotiseutu Kainuussa puolestaan kylpee lumessa. Molemmista keleistä on päästy tässä nyt nauttimaan, kun teimme viikko sitten pikaisen viikonloppureissun mummolaan.
Makkaranpaistossa laavulla, kevätauringosta nauttien.
Nokipannukahvien kera tietysti.
Täällä on päästy jo pyöräilykauttakin aloittelemaan.
Mummolaan mennessä pääsivät lapset pitkästä aikaa myös puistoilemaan…
…ja siitähän riemu repesi!
Pitkästä aikaa pilkillä…
..kylmä tuuli hieman himmensi muuten upeaa keliä järvellä.
Lunta riitti….
…kolata voi myös hangilla…
…puihinkin on helppo kiivetä, kun lumi on riittävän korkealla..
..ja pieni tuntee olonsa suureksi.
Lyhyt, mutta antoisa reissu. Nyt kohti pääsiäistä!
