Vuosi sitten muuttokuorma oli jo purettu ja Kassala oli saanut uudet asukkaat. Ensimmäinen postaus blogiin on tehty 4. helmikuuta 2014 ja tätä kirjoittaessa vuosi sitten maaliskuussa rakenneltiin vinttiä.
Maaliskuun loppupolella oltiin jo haravoimassa pihaa, mutta tänä vuonna nurmikon päällä on vielä melko miehekäs lumikinos. Vuoteen on tapahtunut paljon ja paljon on jäänyt tekemättä. Ajatus oli tehdä oikein kuvallinen postaus vuoden mittaan tapahtuneista asioista, mutta tätä kirjoittaessa ollaan tienpäällä ja, kiitos Elisa Oyj:n nykypolitiikan, omien nettiyhteyksien yli ei paljon kuvasaastaa selailla.
Työhuoneprojekti on jäänyt muiden hommien jalkoihin vähän turhankin tehokkaasti ja sen sata muutakin hommaa on vielä joko aloitettu tai vasta suunnittelupöydällä. Tekemisenpuutetta ei siis ole näköpiirissä. Kunhan lumet sulaa, niin leikkimökkiprojekti pitäisi viedä loppuun, pihassa on vielä puita kaadettavaksi osaavallekin metsurille pariksi päivää ja sisällä pitäisi nikkaroida kaikenlaista suurempaa ja pienempää.
Muuton jälkeen on kuitenkin taloksi asetuttu ja monennäköistä isompaa ja pienempää hipistelyä on tullut tehtyä. Äkkiseltään mieleen tulee kymmenien pikkufiksausten lisäksi kasvihuone, leikkimökki, kymmenkunta kaadettua puuta, tallin lämminvesivaraaja ja hana, työhuoneprojektin aloitus, traktorin purku ja osittainen kasaus sekä rouvan toimesta tehty keittiön kaappien nollabudjetin pikafiksaus.
Keskeneräisiä projekteja on sitten työhuone, traktori, lämpömittari ym talotietojen seuranta, tallin puolella monenlaista parantelua ja uuden rakentamista sekä toki sisälle monenlaista pientä ja isoa nikkarointia.
Omakotiasumisen makuun voisi kuitenkin sanoa päässeensä ja ainakin vielä homma tuntuu kovasti mielekkäältä. Kyläreissuja kun on tullut tehtyä sinne tänne kerroskuutioihin niin kyllä se vain paluu maalle tuntuu hyvältä. Illalla voi tiiarilla taivaalle tähtiä ja revontulia, loppukesästä auringonlaskuja voi ihastella terassilta. Tenavilla on ihan erilailla lääniä melskata ja pitää meteliä (ja sen kyllä huomaa etenkin kyläillessä ettei käsitykseen enää mene että lattian alla voi olla naapuri).
Ainoa isompi miinuspuoli kasvukeskuksen ulkopuolella asumisessa on nettiyhteys. Tarjolla on edelleen ADSLää, tai sitten mokkulaa. Olen yrittänyt vuoden mittaan kysellä muutosta tilanteeseen kaikilta operaattoreilta useampaankin kertaan, lisäksi olen lähestynyt kunnan teknistä päällikköä ja kunnanjohtajaa sähköpostilla asiasta ja noin ylipäätään olen yrittänyt saada tilannetta muutettua ihan tosissaan, mutta toistaiseksi tulokset ovat olleet melko laihoja. Askelmerkit seuraavallekin etapille tuon kanssa on jo mietitty, mutta toteutus odotuttaa vielä itseään. Istuva viestintäministeri voi odotella samassa yhteydessä allekirjoittaneelta sähköpostia.
Elämänmuutos on kuitenkin ollut pääasiassa positiivinen. Suosittelen lämpimästi, kunhan muuttajalta löytyy riittävät eväät omakotiasumiseen noin ylipäätään.
