Kuten tuossa jo aikaisemmin on tullut mainittua, niin tallin lämitysmuodoksi vaihtui pakkaskauden alkaessa sähkön sijaan diesel. Lämmintä tulee kunhan muistaa kaataa ainetta tankkiin ja nyt kun tallissa on yksi traktori levällään niin lämpöjä on tullut pidettyä päällä jatkuvasti ettei vesiputket jäädy ja ruosteenestomaali kuivuu.
Lämmitystä pitää tietty jollain ohjatakin, ja tuossa hallilämmittimessä itsessään ei termostaattia ole. Kaupasta saa rahalla mekaanisia termostaatteja nimenomaan tuohon käyttöön, mutta ne ovat sekä kalliita että tyhmiä värkkejä. Mekaanisen termarin hystereesi ei ole kovin suuri ja toisekseen se ei ota huomioon esim. sitä, että tuommoinen dieselpoltin on hyvä käyttää aina kunnolla lämpimäksi sekä antaa sen jäähtyä kunnolla ennen uutta polttoa.
Ensialkuun ohjaus tuli toteutettua ihan kellokytkimellä, mutta ongelmaksi tulee ulkolämpötilojen vaihtelu. 15min polttoa / 2 tuntia on sopiva tahti -20 keleillä, mutta pikkupakkasilla riittää 15min/5h. Nyt keväällä sää on kuitenkin vaihdellut senverran paljon, että tuo kellokytkimen pyörittely on ollut enemmän tai vähemmän arpajaishomaa ja lämmitys on ollut päällä huomattavasti tiheämpään kuin olisi ollut tarve.
Nörttihän tietty ratkaisee ongelman omalla tavallaan. Otetaan arduino, relekortti, lämpötila-anturi ja muuta maustetta ja tehdään muutama sata riviä koodia. Ylläoleva projekti on siis termostaatti. Ominaisuuslistalla on vapaasti säädettävät käynnistys- ja sammutuslämpötilat sekä ajastus sekä minimipolton pituudelle että jäähdytysajalle.
Eilen laite sitten pääsi testiin asti. Infrapunamittarilla mitottuna masterin lämmöt nousevat kutakuinkin maksimiin 15 minuutissa ja jäähtyminen takaisin ympäristön lämpöön kestää 30 minuuttia. Asetukset purkkiin ja värkki ohjaamaan lämmitystä. Ensimmäisen yön tulokset sanovat että 12h käynnissäolon aikana lämmitys on ollut yhteensä päällä tasan tunnin. Verrokkina kellokytkin, joka olisi näillä -15 keleillä ollut päällä 12h aikana 3 tuntia.
Selvää säästöä tuli siis heti ensimmäisen 12h jakson aikana kolmisen euroa, kun polttoaineen kulutus pienenee. Lisäksi käyttömukavuus on ihan toista luokkaa, kun kellokytkintä ei tarvitse olla pyörittelemässä jatkuvasti sääennusteen muuttuessa.
Ihan täydelliseksi maailma ei tuonkaan myötä vielä muuttunut. Lämpötilan mittaukseen käytin varsin yleistä DS18B20 -1wireanturia. Joku tuossa asetelmassa kuitenkin mättää, kun muihin lämpömittareihin verrattuna termostaatti antaa 2-3 astetta korkeampia lukemia. Ohjelmistopuolella vika tuskin enää on, tällähetkellä epäilyttää että ns. parasite-power -kytkennässä on liian pieni vastus tai sitten arduinon 5V regulaattori on liian lujilla ja käyttöjännite ei ole ihan sitä mitä pitäisi. Tai sitten tuo kiinalainen lämpöanturi ei vaan ole aivan niin tarkka kuin voisi toivoa. Tuo kuitenkin nyt ajaa asiansa, pitää perehtyä noiden antureiden saloihin tarkemmin ihan erillisen testipenkin kanssa.
Toinenkin lämpötilojen ja muun mittailuun soveltuva arduinoprojekti on työstössä, mutta siitä lisää joskus toiste. Jos tuo termostaatti kiinnostaa, niin lähdekoodi on saatavilla GitHubista. Kytkentäkaaviot vielä puuttuvat ja koodillisesti tuo ei ole mikään erityisen kaunis, mutta parannellaan toimintaa kunhan muilta kiireiltä ehditään.