Joessa on taas vettä virrannyt melko määrät allekirjoittaneen edellisen postauksen jälkeen, mutta kertoillaan nyt jotain. Edellisessä horinassa lämmiteltiin tallia dieselin avulla ja sitä on tehty sittemmin vielä melko paljon enemmän. Kuvasaastetta ei ihan hirveitä ole mihinkään mediaan kertynyt, mutta jotain kumminkin tuli räpsittyä.
Lämmittelyjen puolesta tuo dieselpoltin on ajanut edelleen asiansa oikein hyvin, mutta termostaatin puute vaivaa vähän käytännöllisyyttä. Tällähetkellä mittari näyttää jotain -20 luokkaa ja lämmityksen ohjaus tapahtuu kellokytkimellä. 15min polttoa / 2 tuntia riittää pitämään lämmöt tallissa 15 asteen tuntumassa. Nollakeleillä riittää 15min/4h. Termostaatti on kyllä tekeillä, mutta se on toistaiseksi vielä työpöydällä komponentteina, siitä lisää myöhemmin.
Tallissa on kuitenkin ollut ohjelmaa nyt parin kuukauden ajan senverran että muut projektit on jääneet vähän taka-alalle.
Vaikkei tuo talli mikään valtava kokonsa puolesta olekaan niin kyllä sinne silti mahtuu yksi traktori työhuoneen rakennustarvikkeiden seuraksi. Kototalolla työjuhta päätti että voimaa ei ole, joten tutkimaanhan sitä piti alkaa. Kyseessä on tarkemmin Massey-Ferguson 365, jostain 90-luvun alkupolelta. Remonttikuvia ei ole ihan hirveästi räpsitty, koska tuo kampe oli (kuten nyt työkoneelta saattaa odottaakin) kohtuullisen paskakerroksen peitossa. Pihassa otettiin ensin kabinetti irti että saatiin vehje mahtumaan katon alle ja sen jälkeen tutkimaan mikä mättää.
Parin illan purkamisen jälkeen perkinsonin diesel oli luopunut kannesta, öljypohjasta ja männistä. Ennen purkua stetoskoopilla diagnosoitiin että polttoainepumpun laakeri pitää käynnissäollessa aika mielenkiintoista ääntä ja mäntien lyöntiäänetkin vaihtelivat kohtuullisen paljon toisiinsa verrattuna.
Pumpun laakeri ei kuulostanut loppumoottorista irtaallaan sen paremmalta kun testin vuoksi pumppua pyöritettiin porakoneella. Vanhat männänrenkaat pystyi vääntämään paljain sormin kiinni ja venttiilit olivat kohtuu karstoittuneet. Kansi kävi tutulla asentajalla kunnostuksessa ja loppuja on jatkettu aina kun muilta töiltä on ehtinyt.
Vikadiagnooseja varten tehdyn purkamisen jälkeen alkoikin sitten useamman illan mittainen projekti pesun kanssa. Kaikki osat kun oli kuorrutettu sekä ihan kirjaimellisesti paskalla että öljynsekaisella muulla moskalla. Fairy tehoaa mainoslauseensa mukaan rasvaan hämmästyttävän hyvin. Ämpäri, tiskiharja ja reilu loraus pesuainetta riitti puhdistamaan koko kapineen niin hyvin, että pestyt pinnat voisi vaikka maalata.
Irto-osia sitten kuurattiin konevoimalla.
Jostain ihmeen syystä electroluxin ohjekirjassa ei kerrota pitäisikö männät pestä ylä- vai alakorissa tai että mitä pesuohjelmaa pitäisi käyttää traktorin konsolin osiin. Puhdasta kuitenkin tulee, pari pesuainenappia koneelliseen osia ja pisin/kuumin pataohjelma käyntiin. Tuo kone hieroo ohjelmaa pari tuntia, mutta eipä sitä tarvitse kokoajan vahtia.
Tiskikoneen ja muun vedellä läträämisen kanssa tuli kuitenkin eteen ongelma, että ikkunat ja etenkin ovi alkoivat hikoilla vähän turhankin reippaasti. Edellisten kovempien pakkasten aikaan kulkuovi meinasi jäätyä kiinni ihan kokonaan. Paikallisista marketeista ei saanut järkevään hintaan poistoilmapuhallinta, joten viritys & patenttiosasto kaivoi pari käytettyä 120mm tietokoneen kotelotuuletinta. Ropelit peräkkäin kuumaliimalla ja parilla ruuvilla katonrajan ilmanvaihtoputkeen. Muutamassa päivässä kosteus siirtyi sisältä ulos ja oven hikoilu loppui lähes kokonaan.
Mutta takaisin asiaan.
Öljypohjan irrotuksen myötä oli tietty luontevaa miettiä kampiakselin ja muiden alakerran laakereiden vaihtoa. Ajatuksena mahdottoman kiva, mutta yo. kuvassa keskellä näkyvä rinkula päätti hajota ruuvatessa. Moottorilohkossa on erillinen n. 15 senttinen kalikka, joka on kiinni sekä lohkossa että kampuran stefan laipassa. Noita stefan pultteja ei nähnyt alhaaltapäin, eikä niitä tietty olisi auki saanutkaan kun edessä oli vauhtipyörä ja sen perässä vaihdelaatikko ja muuta pientä.
Remontti siis vähän laajeni, alunperin kun ei ollut ajatus katkaista koko vehjettä. Toisaalta ihan hyvä että tuli katkaistua.
Kytkinlevy kun on nähnyt parempiakin päiviä. Paineasetelman tassut olivat kutakuinkin samassa kunnossa. Remontille tuli tietty jonkinverran lisähintaa, mutta eipä koneremontin jälkeen olisi kovin paljoa naurattanut jos kytkinkopasta tulee puolikas kytkin pihalle.
Tällähetkellä eletään kuitenkin tilanteessa, että purkamisen sijaan päästään lopultakin kasaamisen puolelle ja pitkin tallia ja tonttia levitellyt osat löytävät toivonmukaan oman paikkansa ensikuun aikana.
Muutoin projektien kanssa on pitänyt melko hiljaista elämää. Suihkutiloista napattiin irtonainen suihkuseinä pois jaloista joulun alla ja jotain pienempää sipistelyä on tehty, mutta suuremmat linjat ovat jääneet vähän taka-alalle.
Tänään oli ajatuksena aloittaa kasvihuonekausi taimien istutuksella, mutta puutarhamulta olikin puutarhajäätä, eli katsotaanpa kasvatuksia tarkemmin sitten kun multa on sulanut.
Näihin kuviin ja tunnelmiin.
Kyllä, siitä tuli ruma, mutta samalla ihan törkeän hieno! Mutta onko nyt riittävän ruma? Enpä usko. Tai luulen, että myötähäpeän määrä ympärillä olijoilla on kova, mutta pitäjä kantaa pipoaan vallan tyytyväisenä.
Monesti on isompien projektien lisäksi muita pienempiä tekeillä, ihan sillä jos iskee jumi työstämisen kanssa, niin voi siirtyä jonkin pienemmän pariin lepuuttamaan ajatuksia. Partapipon kanssa sitten työstin yhtäaikaa mm. näitä lahjaksi meneviä palmikkolapasia.
