Kuten jo aikaisemmin tuli todettua, niin nurmikon paikalta löytyi paikoin lähinnä tukeva kerros sammalta. Nurmikon ilmaus, kalkitus, lannoitus ja paikkauskylvöt ovat siis edessä.

Ilmaukseen löytyy monennäköistä työkalua, perinteiset kenkiin kiinnitulevat naulapohjat ovat varmaan halvin optio, hintahaarukan yläpäästä löytyy ison ruohonleikkurin kokoisia polttomoottorikäyttöisiä härveleitä. Kaverin kanssa pyöriteltiin hetki ajatuksia edestakaisin ja päädyttiin välimalliin. Puutarhaliikkeistä saa nimittäin ruohonleikkurin perään kiinnitettäviä ilmaajia joita vedellään pitkin nurmikkoa. Tuollaisen hinta heiluu jossain vajaan satasen ja neljän sadan välillä, meillä päädyttiin DIY-ratkaisuun.

Käytöstäpoistettua vesijohtoputkea, lumikolan aisat, kemppiliimaa ja tovi askartelua niin nurmikonilmaaja helvetistä oli valmiina. Jälkipolvet nimesivät keksinnön ilmavaivaksi ja epäilivät että liekö moisen rakentamisessa mitään järkeä.

Ovat ehkä oikeassa, sen näkee sitten syksymmällä. Terän syvyys on vajaa 7 senttiä tyvestä kärkeen. Kapineeseen pari tynnyriä kyytiin ja tynnyrit vettä täyteen. Noin 100kg painolla laite uppoaa vähän paikasta riippuen joko muutaman sentin tai koko terän verran. Kapine ajettavan ruohonleikkurin perään ja muutama kierros ympäri pihaa.

Ilmaus mitä ilmeisimmin onnistui, nähtäväksi jää saako tuota tehdä vielä kerran tai pari uudelleen ennen syksyä. Meidän plantaasilla nurmikkoa on luokkaa 2000m², joten steppailu piikkikengillä ei senkään puolesta innostanut, mutta tuossa terämallissa on internetin ihmemaan tietojen mukaan toinenkin pointti. Tuo terä leikkaa ruohon juuristoa, jota pelkkä piikki ei juurikaan tee. Juuriston leikkaaminen kuulemma kiihdyttää uusien juurien kasvua ja sitäkautta parantaa nurmikon kasvua. Noihin koloihin pitäisi kuulemma vielä ripotella hiekkaa parantamaan maan ilmavuutta, mutta se jäi ainakin tältä kierrokselta tekemättä, ehkä ensikerralla sitten.

Kalkitukseen valitsin ihan perus kotimaista dolomiittikalkkia (4,50€/40kg). Kylvin pari säkkiä pihaan suunnilleen fiskarsin istutuslapiollinen per neliö -annostelulla. Tuota tavaraa saa hakea vielä ainakin pari lisää että saa edes tuon n. 300g/m² annostuksen koko sammaloituneelle alueelle, eikä suurempikaan määrä haittaisi. Onneksi tuo ei ole erityisen arvokasta tavaraa. Sammaleensyöjääkin mietin, mutta se on kohtuullisen arvokasta tavaraa ja se vain tappaa näkyvän sammaleen, juuristo jää ennalleen ja hetkenpäästä samassa paikassa kukoistaa jälleen uusi sammalmatto.

Jonkinmoista lannoitusta pihaan pitää myös keksiä. Joku kekkilän nurmilanta olisi tietty helppo valinta, mutta se käy vähän lompakon päälle. 200 neliön läntille riittävä säkillinen maksaa 25€ luokkaa, tähän pihaan saisi ostaa noita säkkejä ainakin tusinan. Pitää kysyä ihan ammattilaistuotteita ja hakea ihan apulantaa samasta paikasta kuin maanviljelijätkin. Apulannan kanssa pitää vain olla vähän varovainen annostuksen kanssa, ihan rehuheinä kasvaa äkkiä 10-15 senttiä vuorokaudessa parhaimpaan kasvuaikaan. Nurmikon kanssa tuommoinen kasvu on ehkä vähän liikaa.

Kerrasta valmis vaihtoehto olisi sitten vetää koko nurmikko rapakolle ja heti kahden vuoden päästä nauttia upouudesta vihermatosta. Kahden kesän rapapiha ei oikein innosta, joten mennään pykälä hitaampaa reittiä.