Jo torppaa ostaessa oli tiedossa että kylmään ullakkotilaan lähdetään rakentamaan lisähuone nörtin työnurkkaukseksi. Lattiapintaa tuohon komeroon tulee jotain vajaa 15m² ja siihen lisäksi pienet komerot kummallekin seinustalle.

Alunperin oli myös kaunis ajatus lisätä sähköputkea vesikaton alle kun oven päällä näkyi lupaava tila ryömintää silmälläpitäen:

Loppupelissä kun tuonne ryömintätilaan pääsi kurkistamaan niin haaveilut kaapeliputkien vedosta katosivat aika nopeasti, seuraava optio on sitten vedellä kaapelit (lähiverkko, kotiautomaatio yms) mahdollisimman nätisti seinien läpi ja piilotella niiitä seiniin sitämukaa kun huoneita muutoin kunnostetaan.

Näkymä ryömintätilaan

Tietty leuto talvi vaihtui -20 keliin siinäkohtaa kun pääsin aloittamaan homman, ensimmäiset tuulensuojalevyt (ei vielä kuvissa) tuli naputeltua arktisessa -21 kelissä. Sittemmin sää on onneksi lauhtunut muutamaan pakkasasteeseen.

Pakkaskelit tekivät paitsi työskentelystä vähän haastavaa niin lisäbonuksena ylemmässä kuvassa katkaistu putki otti ja jäätyi. Kyseessä on viemärin huohotusputki, jonka kaato on kuten kuvastakin näkyy päin takapuolta, eli kohti katolla olevaa hormia, eikä sieltä poispäin. Tuo hengityslinja on oletettavasti haaroitettu jostain kohtaa, mutta jäässä se oli yhtäkaikki ja keittiön viemärit lopettivat yhteistyön. Illan ratoksi sitten purin keittiön lavuaarin alta putkiston ensin itse ja sen jälkeen naapurin yleismiehen avustuksella kun vikaa etsittiin luonnollisesti ensin hajulukosta ja sitten itse viemäristä. Loppupelissä kun diagnoosi oli varmistettu tuohon huohotinputkeen niin sulattelu oli sinänsä kohtuullisen suoraviivaista. Tästä olisi pitänyt ihan kuvakin ottaa, mutta se jäi iltahämärissä kevyen v*tutuksen kourissa tekemättä. Homma hoidettiin lopulta siten, että viemäriputki hajulukon jälkeen seuraavasta liitoksesta auki, suppilo väliin että viemäri saa hengittää mukavasti keittiön puolelle ja hana liruttamaan kuumaa vettä tunteroiseksi. Kun tuo kudelma oli saatu valmiiksi niin otin pöytään lasin ja aloin sulattelemaan omia sisuskalujani venäläisellä hyvin kuivalla valkoviinillä viemärin sulamista odotellessa. Muutama lasinpohja myöhemmin läjäsin viemärin takaisin nippuun ja jopa on taas toiminut.

Lopullisena diagnoosina tuohon osuu nyt useamman eri osatekijän osuminen kohdalleen. Ensinnäkin talo ehti olla asumatta (ei kuitenkaan kylmillään) muutaman viikon ennen kuin punasävytteinen muuttoauto kurvasi pihaan, toisekseen lunta ei ole edelleenkään kuin muutama hassu sentti ja kolmanneksi muuton yhteydessä ei tullut pahemmin lutrattua veden kanssa. Eristävä lumi kun puuttuu ja viemäröinti oli ehtinyt jäähtyä ihan kunnolla läpi asti niin kunnon pakkaset ja pieni vedenkulutus yhdessä nappasivat putken jäihin.

Tuo huohotinputken kaato pitää kääntää oikeaan suuntaan jokatapauksessa joten sinänsä kovin suurta vahinkoa ei käynyt vaikka putken joutuikin katkaisemaan vähän aikaisemmin ja eri syystä kuin alunperin oli ajatus.

Muutama kuva vielä lähtötilanteesta noiden sivukomeroidenkin osalta

Näkymä ovelta vasemmalle

Näkymä ovelta oikealle

Lisää kuvia edistymisestä ja eteentulleista vastoinkäymisistä myöhemmin. Nyt kuitenkin jo tässä vaiheessa voi todeta, että vanhan talon ostaja saa olla aivan varma siitä, että kahta täysin samansuuntaista tai -mittaista puuta ei löydy. Kaikki tähänmennessä paikoilleen laitellut puut on joutunut tekemään paikalla sopivan kokoiseksi.