Nythän on niin, että täällä lakeuksilla ei pahemmin laajakaistayhteyksiä tunneta. Jotain kuppaista adslää saa, kun jaksaa odottaa tarpeeksi (tätä kirjoitettaessa arvioituun asenukseen on 4 päivää). Noh, nörttihän ei kolmea viikkoa pärjää ilman yhteyksiä, etenkin kun töitäkin pitäisi saada tehtyä, joten homma hoidetaan mokkulalla. Aika-ajoin tuosta saa noin suunnilleen kelvollisiakin lukemia irti, kuten speedtest näyttää. Toisinaan bittien liikuttelu on sitten totaalista tervanjuontia. Latenssi noissa vehkeissä kuitenkin on edelleen se pahin pullonkaula, sen lisäksi että nopeudet vaihtelevat etanakaistan ja siedettävien lukemien välillä ja pienikin muutos mokkulan sijainnissa suuntaan tai toiseen vaikuttaa sekä viiveisiin että siirtonopeuksiin varsin dramaattisesti.

Tällähetkellä surffaillaan jollain dna:n kotireititinmikälie-purkilla. Kyljessä lukee huawei ja se syö suoraan ethernet-töpseleitä ja simmikortin ja maksaa törkeästi. Onneksi puhelinmyynnissä on 14pv palautusoikeus. Vaihdoin tuon oman usb-mokkula+reititinkone -setin huawein purkkiin toiveissa että se saisi enemmän vauhtia irti. Perinteisen nokialaisen tolppia vastaavat ledit palavat kyllä tapissa, mutta juuri yli 10Mbps tuolla ei pääse mihinkään kellonaikaan. Meininki on hieman toista kuin vuokraluukun kuituliittymässä. Ja kuituahan tänne ei myydä, koska joku suuri visikaali elisalla on saanut kutakuinkin raamatullisen vision että teknisistä edellytyksistä huolimatta halukkaille asiakkaille myydään eioota.

No, jokatapauksessa, että tuosta mokkulasta saa edes tuon poloisen kymppimegan irti niin sen sijoituspaikka on elämän ja kuoleman kysymys. Alakerrassa ruokapöydässä vauhtia saa melkein kymmenesosamegabittiä per sekunti, yläkerran toisen kamarin nurkassa pääsee vähän mukavampiin lukemiin. Tästä tuli tietty kevyt ongelma, kun työhuoneeksi improvisoitu tuleva lastenhuone on toisessa päässä taloa.

Mitoin ensin että narua pitäisi olla noin suunnilleen 20 metriä ja pengoin sen jälkeen sekalaiset verkkokaapelit -laatikkoa. Käteen tarttui 2kpl 10metrisiä, pidemmät on tullut näköjään hukattua johonkin. Ei se mitään, 25,4 millimetristä toimeen, ensiksi ihan huomaamaton kuljetus oven ylälistasta porrastasanteelle.

Tämän jälkeen edelleen samaa liki näkymätöntä asennustapaa noudattaen kaapeli porraskuilun yli. Kuten sanottua, matkaa on 20 metriä ja käytössä 2 eri kaapelia. Toisen oven karmit oli uuninhormista johtuen tehty vähän tiukemmalla mitoituksella, joten sieltä ei kaapeli liittimineen mennyt läpi. Johdosta liitin poikki, laatikosta pinta-asennettava seinärasia, johto karmista läpi ja tökkärillä kiinni rasiaan. Itse rasiahan ei ole missään kiinni ja tuo pyykkinaruviritys todellakin roikkuu yhden RJ-45 -liittimen varassa, mutta hyvin on toistaiseksi toiminut.